Tenniksen laatuseuraohjelman yhteisessä startissa mietittiin seuratoiminnan rakenteita ja kulttuurin sekä toimintaympäristön merkitystä
4.3.2021 | 11:12 | Seurat
Tenniksen laatuseuraohjelma, joka on osa Suomen Olympiakomitean Tähtiseura-ohjelmaa, alkoi toden teolla torstaina 4.3. ensimmäiseen lähtöön osallistuvien 26 seuran kesken yhteisellä webinaarilla.
Webinaari alkoi avauspuheenvuoroilla Tennisliiton toimitusjohtaja Teemu Purhon, maajoukkuekapteeni Jarkko Niemisen ja Olympiakomitean seuratoiminnan asiantuntija Eija Alajan toimesta. Kaikki korostivat seuratoiminnan merkitystä koko lajin elinvoimaisuuden kannalta.
– Todella hienoa, että näin moni tennisseura on lähtenyt mukaan ja että Tennisliitto on ottanut seurojen kehittämisen keskiöön uudessa strategiassaan. Tästä voi moni lajiliitto ottaa mallia ja kysellä vinkkejä, avasi Alaja.
Webinaarissa oli kaksi esitystä, ensimmäisenä oli äänessä HVS-Tenniksen valmennuspäällikkö ja Tennisliiton valmennuskeskuksen operatiivinen johtaja Saku Siivonen sekä toisena Jääkiekkoliiton alle 20-vuotiaiden poikien päävalmentaja ja huippu-urheilun parissa toimiva Antti Pennanen. Teemoina olivat seuratoiminnan rakenteet ja kulttuurin sekä toimintaympäristön merkitys.
Siivonen: ”Ne henkilöt, joille syttyy kilpailemisen kipinä, ovat usein koukutettuja lajimme pariin koko elämän ajaksi.”
Siivonen kertoi seuratoiminnan rakenteista, erityisesti kilpatenniksen osalta. Hän korosti puheessaan suunnitelmallisuuden ja pitkäkestoisen toiminnan tärkeyttä sekä ihmisiä, jotka toimintaa tekevät.
– Ihmisissä ja toimijoissa on voima ja jokainen tekijä on tärkeä. Oikeiden ja sitoutuneiden henkilöiden avulla on mahdollisuus onnistua, sanoi Siivonen.
Kilpatenniksen roolista puhuessaan Siivonen nosti esille kilpailemisen positiivisen vaikutuksen lajiin sitoutumisessa.
– Ne henkilöt, joille syttyy kilpailemisen kipinä, ovat usein koukutettuja lajimme pariin koko elämän ajaksi. Tämän näkee ja kuulee hyvin esimerkiksi tennishallien kahvioiden keskusteluista, joissa pelaamisen ja kilpailemisen ilo sekä sen tunteet nostattavat esille, kertoi Siivonen.
Pennanen: ”Lopulta merkityksellisyys ratkaisee ja seuratoiminta pystyy sitä luomaan.”
Pennasen puheenvuorossa keskityttiin kulttuurin ja toimintaympäristön merkitykseen ihmisen kehittymisessä ja hyvinvoinnissa.
– Kulttuurin kehittyminen ja toimintaympäristö ovat minulle tärkeitä asioita. Olen aina miettinyt omaa toimintaympäristöäni ja miettinyt: mihin ympäristöön kuulun ja haluanko olla siinä? Olemme jatkuvasti liitännäisiä johonkin kulttuuriin, aloitti Pennanen.
Pennanen kertoi Jääkiekkoliitossa olevan äärimmäisen tärkeää, että seurat kehittyvät ja voivat hyvin. Hän korosti, että ilman seuratyötä ei Suomesta tulisi yhtään huippupelaajia tai maailmanmestareita.
Seuroissa olevat ihmiset ja ympäristö kiinnostavat Pennasta – kuinka tukea seuroja ja ihmisiä sekä luoda ihanteelliset puitteet toiminnalle? Pennanen puhui merkityksellisyyden ja menestyvän jääkiekkojoukkueen luomisesta – yksi tärkeä asia on psykologisesti turvallinen ympäristö.
– On äärimmäisen tärkeää, että ympäristö on toimiva ja turvallinen. Psykologisesti turvallinen ympäristö koostuu arvomaailmasta ja kunnioituksesta, toimintamalleista ja tavoista, välittämisestä ja vaatimisesta sekä luottamuksesta, avasi Pennanen.
Psykologisesti turvallisen ympäristön lisäksi menestyvän organisaation luomisessa ovat tärkeitä tekijöitä: huippu-urheilua arvostava (vaatimustaso) ja merkityksellinen ympäristö sekä ihmiset (rekrytointi).
Pennanen kertoi myös olevan tärkeää tiedostettavan kuinka suunnata resurssit oikein.
– Seuratoiminnassakaan ei pysty tekemään kaikkea, vaan on tärkeää miettiä tekemistään ja valita missä haluaa olla maailman paras, kiteytti Pennanen.
Lopuksi Pennanen jakoi myös ajatuksensa kulttuurin luomiseksi, mikä koostuu neljästä osa-alueesta: kommunikaatio (mitä, miten, miksi, kuka, milloin?), toiminta (ymmärrys, kyky, valinnat), kulttuuri (miten toimimme, puhumme ja käyttäydymme?) ja kypsyys (lasikatto kulttuurin kehittymiselle ja mittaa kulttuurin kyvyn sietää asioita).
– Lopulta merkityksellisyys ratkaisee ja seuratoiminta pystyy sitä luomaan. Koen urheiluseuroille, tennisseurat mukaan lukien, olevan tärkeää olla tukemassa lapsia ja nuoria – tämä luo merkityksellisyyttä ja tätä kautta päästään tukemaan myös huipputennistä.
Kehittämisprosessi alkaa kohti tenniksen tähtiseura -asemaa – Yhdessä enemmän, yhdessä menestyen
Webinaarin lopuksi Tennisliiton laatuseuraohjelmasta vastaava Harri Suutarinen ja Olympiakomitean seuratoiminnan asiantuntija Anna Kirjavainen, joka on ollut vahvasti tukemassa tenniksen laatuseuraohjelman syntyä, kävivät läpi osallistujille seuran kehittämispolun steppejä ja nyt alkavan prosessin seuraavia asioita.
– Nyt on tärkeää seurojen tehdä seuraavat asiat: 1) kehittämistiimin kokoaminen ja 2) seuran arviointi- ja kehittämissuunnitelman tekeminen. Näiden kautta saamme laatuseuraprosessin hyvin ja tehokkaasti liikkeelle, summasi Kirjavainen.
Laatuseuraohjelman seuroille lähetetään sähköpostitse tarkemmat ohjeet ja materiaalit prosessin käynnistämiseksi.
Jaa:
