Onko tässä Suomen kovin syöttö? – ”Jokaisessa syöttövuorossa vähintään kaksi ässää”
27.4.2022 | 09:49 | Artikkeli
Hermanni Tiaisen ykkönen on pamahtanut kenttään parhaimmillaan 225 kilometrin tuntivauhdilla.
Tiainen pomputtaa palloa muutaman kerran ja vilkaisee kentälle.
Hänen toinen kätensä nostaa pallon korkeuksiin – samalla kun toinen käsi ja jalat putoavat alemmas.
Lähes välittömästi Tiainen ponnahtaa ylös.
Jaloista saatu energia virtaa läpi miehen 193-senttisen varren ja purkautuu ylhäällä, reilun kolmen metrin korkeudessa, kun maila osuu palloon.
Ykkössyöttö rävähtää kenttään ässänä.
– Tavoite on iskeä jokaisessa syöttövuorossa vähintään kaksi ässää, hän sanoo.
Usein hän niin tekeekin. Smashia edustavan ja Suomen listan sijalla 19 olevan Tiaisen syöttö yksi Suomen kovimmista – ellei jopa kaikista kovin.
– Varmasti syöttöni on yksi kovimmista Suomessa. Totta kai muitakin on, jotka saavat syöttöönsä hyvin vauhtia. Esimerkiksi Patti (Patrik Niklas-Salminen) syöttää kovaa.
Vauhtia kuin maailman huipuilla
Kovimman koskaan mitatun tennissyötön ennätystä pitää hallussaan Sam Groth.
Keväällä 2012 australialainen tykitti Busanin Challenger-turnauksessa syötön, jonka nopeudeksi mitattiin 263 kilometriä tunnissa.
ATP:n virallinen ennätys on John Isnerin nimissä, kun jenkkijätti iski keväällä 2016 tauluun lukeman 253 km/h.
Kaudella 2021 tennismaailman kovimmat syötöt ovat pyörineet 230–240 km/h:n nopeuksissa.
Tiainen pelaa harvoin kentillä, joissa on tutkat. Muutaman kerran hän on tällaiselle kentälle kuitenkin päässyt.
– Kovimmassa syötössäni vauhtia on ollut 225 kilometriä tunnissa, hän sanoo.
Tiaisen syötöissä on siis vauhtia kuin maailman absoluuttisilla huippupelaajilla. Kun pallo kiitää kenttään yli 200 km/h:n nopeudella ja vielä lähelle rajoja, ovat palauttajan mahdollisuudet usein hyvin vajavaiset.
– Syöttö on pelini paras lyönti ja syötön kautta rakennan omaa peliäni. Tiedän, että saan jokaisessa ottelussa syötölläni paljon suoria pisteitä, vaikka vastustaja olisi hyvä palauttaja.
Tiainen on muutaman kerran urallaan paukuttanut syöttövuoronsa läpi pelkillä ässillä. Parhaimmillaan ässiä on tullut parieräisessä ottelussa peräti 25 kappaletta.
– Silloin toki kaikki on natsannut kohdilleen. Jotkut päivät ovat totta kai parempia kuin toiset.
Syöttämään oppii syöttämällä
Tiainen on aina ollut hyvä syöttämään, pikkupojasta asti.
Hän uskoo taustalla olevan muutamiakin eri asioita, miksi syötöstä on tullut hänen pelinsä paras lyönti.
Ensinnäkin perintötekijät ovat hänen puolellaan.
Pitkät, lähes parimetriset pelaajat ovat vallanneet nykytenniksen hyvästä syystä: pitkällä vipuvarrella syöttöön on mahdollisuus tuottaa enemmän voimaa. Pitkillä pelaajilla pallon osumakohta on myös korkealla, mikä tarjoaa sellaisen syöttökulman, mikä lyhyemmille pelaajille ei ole mahdollista.
– Olen ollut jo hyvin nuorena aika pitkä ja kropastakin vahva. Se on mahdollistanut kovat syötöt jo pikkupoikana, 193-senttinen Tiainen sanoo.
Pelkkä pituus ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että olisi hyvä syöttäjä.
– Eihän mikään asia ilmaiseksi tule.
– Valmentajilta on saanut varmasti junnuna oikeanlaista oppia. Sitten on tullut paljon myös syötettyä ja harjoiteltua.
Tiainen muistuttaa, että syöttö on teknisesti hyvin haastava suoritus, joka osiin pilkottuna koostuu hyvin monesta eri palasesta.
– En koskaan yritä syöttää täysillä, vaan ehkä noin 90-prosenttisella voimalla, jotta rentous säilyisi ja tekniikka pysyisi kasassa. Kun yrittää liikaa, niin syötöstä tulee väkinäinen ja samalla katoavat voimatkin.
Siinä onkin yksi syöttämisen isoista haasteista.
Kun peli lähestyy ratkaisuhetkiä, paineet kasvavat ja jalatkin ovat väsyneitä. Rentouden säilyttäminen on tuossa tilanteessa helpommin sanottu kuin tehty.
– Syötössähän on moni asia kiinni päästä. Itseluottamusta tarvitaan.
– Itse lähden aina liikkeelle siitä, että saan syöttöni sinne minne haluan ja tiedostan sen, että onnistuessani saan sillä myös suoran pisteen. Oli paikka kuinka tiukka tahansa. Se antaa itsevarmuutta ja tätä kautta rentoutta.
Tiainen syöttää tavallisesti ykkösensä suorana, ”flättinä”, ilman kierrettä. Kakkosessa hän luottaa lähes aina kick-syöttöön.
Hän kuitenkin muistuttaa, että kovaa syöttöä tärkeämpää on syötön monipuolisuus ja se, mihin syöttönsä sijoittaa.
– Täytyy pitää vastustaja varpaillaan. Jos syötät kaiken aikaa samalla tavalla samaan paikkaan, niin ei vauhdistakaan ole iloa.
Jaa:
