Aktiivinen ja monipuolinen kasvun vuosi 2022 – tutustu toimintakertomukseen
18.4.2023 | 20:06 | Seurat
Vuosi 2022 oli erittäin aktiivinen ja monipuolinen tenniksen parissa. Lajin suosio jatkoi kasvuaan; kasvu on monen tekijän summa lähtien toimivasta seuratoiminnasta ulottuen kilpailu- ja koulutustoimintaan sekä huipputennikseen.
Tennisliiton kevätkokous järjestettiin 18.4.2023, jossa hyväksyttiin toimintakertomus ja tilinpäätös 2022 sekä myönnettiin vastuuvapautus liiton hallitukselle ja toimitusjohtajalle.
TOIMINTAKERTOMUS 2022
TENNIKSEN STRATEGIA 2021-2024
Kasvu-ura jatkui, tennis kiinnostaa
Tenniksen suosio on kovassa kasvussa; Tennisliiton jäsenseurojen jäsenmäärät jatkavat kasvu-urallaan.
Suomalaisittain olemme päässeet nauttimaan vahvasta huippu-urheilumenestyksestä menneiden vuosien aikana. Tämän lisäksi seuratoiminta on erittäin vireää ja harrastajamäärät ovat kasvusuuntauksessa; harrastajille on paljon palveluita tarjolla niin seurojen toimesta kuin kansallisen kilpailutoiminnan osalta.
Tennisliiton jäsenseurojen jäsenmäärä on ollut kasvussa jo vuodesta 2015 lähtien. Vuoden 2022 jäsenmäärät lyötiin uuteen ennätykseen 27 749 (+4,9 % verrattuna 2021). Viimeisen kolmen vuoden kasvu on 16,6 % ja viiden vuoden 23,2 %.
”Kiitos seurat loistavasta työstä. Ilman toimivaa ja sitoutunutta seuratoimintaa ei meillä olisi mahdollisuutta kasvaa. On ollut hienoa nähdä kasvu-ura jo useiden vuosien aikana. Se on osoitus toimivista systeemeistä ja reagointikyvystä, mitkä palvelevat alati kasvaa tennisharrastajien joukkoa”, kiitteli Tennisliiton toimitusjohtaja Teemu Purho.
Liitossa oli vuoden 2022 lopussa 149 (vuonna 2021 152) S- eli seurajäsentä.
Jäsenseuroihin kuului vuoden lopussa 27 749 (26 445, +4,9 %) jäsentä, joista miehiä oli 10 595 (10317, +2,7 %), naisia 7028 (6447, +9 %), poikia 6036 (5793, +4,2 %), tyttöjä 4073 (3874, +5,1 %) ja muut/ei ilmoitettu 17.
Kasvava suosio näkyy myös vahvasti omissa ja ulkoisissa mediamittauksissa.
Sponsor Insightin Sponsor Navigator 2023 -tutkimuksesta selviää, että tenniksen suosio on noussut mittaushistorian kovimman lukeman tuntumaan. Tennis on suosituimpien urheilulajien listauksessa 13 (nousua 9 sijaa edelliseen vuoteen). Jarkko Niemisen ammattilaisvuosien aikaan 2007, 2010 ja 2012 tennis oli suosituimpien lajien listauksessa 12.
Suomalaisten suosituimpien urheilijoiden listauksessa Emil Ruusuvuori on yksi kovimman nousun tehneistä urheilijoista; Ruusuvuori on listauksen 21 (nousua 19 sijaa). Harri Heliövaara on listauksen 73. Vuonna 2015 Nieminen sijoittui listalla sijalle 16.
Sponsor Insight mittaa laajalti myös Tennisliiton ja tenniksen medianäkyvyyttä. Tennisliiton omien kanavien (kotisivut ja sosiaalinen media) ja ansaitun median tavoittavuus jatkoivat kasvuaan vuonna 2022.
Mediaesiintymiset (TV, Press- ja Web-kuvamäärät) kasvoivat 15 % edelliseen vuoteen verrattuna; vuoteen 2020 verraten on kasvua +27 %. TV-esiintymiset tavoittivat kumulatiivisesti yli 191 miljoonaa katsojakontakia (+55 %).
”Kasvu on monen tekijän summa. Ensinnäkin kiitokset seurojen loistavalle työlle; harrastajien on helppo päästä lajin pariin, kun palvelut ovat kohdillaan. Sitten tietysti huippu-urheilu on ollut kovassa nousussa; pelaajat menestyvät ja Suomessa on päästy nauttimaan lukuisista huipputapahtumista. Olemme lajina pyrkineet ja nähtävästi onnistuneet hyödyntämään sekä ruokkimaan tätä tilaisuutta”, kommentoi viestintä- ja markkinointipäällikkö Jarno Tiusanen.
Tenniksen strategiassa 2021-2024 korostuu yhteistyö läpi tennisyhteisön, siksi se on nimetty tenniksen strategiaksi. Yhdessä enemmän, yhdessä menestyen.
Strategiset valinnat ovat menestyvä huipputennis, kehittyvä kilpatennis ja kasvava harrastetennis. Ydintoimintoja ovat kilpailutoiminta, valmennustoiminta, seuratoiminta ja tapahtumat. Strategian toteutumisen onnistumisen edellytyksinä nähdään viestintä ja markkinointi, digitalisaatio, osaamisen kehittäminen, resurssit ja olosuhteet. Koko toimintaa ohjaa vastuullisuusohjelma.
Kilpailu- ja seuratoiminta: rakenteiden uudistamista kasvun mahdollistamiseksi ja panostuksia seura- ja ohjaajakoulutuksiin
Kansallisen kilpailutoiminnan rungon muodostivat kansalliset kilpailut ja yleinen sekä senioreiden sarjatennis. Kansallisten kilpailuiden lisäksi järjestettiin arvokilpailuja niin junioreissa, aikuisissa kuin senioreissa.
Vuoden aikana valmisteltiin strategian mukaista kilpailu- ja tasojärjestelmän muutosta kilpailupäällikkö Raisa Törnroos-Heinosen johdolla. Muutos on nyt alkuvuodesta astunut voimaan ja sen tarkoituksena on mahdollistaa ja kannustaa lisää pelaajia kilpailemisen pariin.
Uutena sisältönä lähdettiin kasvattamaan seurakilpailujen ja hallisarjojen määrää sähköisessä kilpailujärjestelmässä. Vuoden 2022 osalta voidaan todeta, että kilpaileminen kiinnostaa aiempaa enemmän ja kilpailutarjontaa kaivataan lisää.
Tenniksen strategiassa tavoitellaan merkittävää kilpapelaajien määrän kasvua. Tavoitteen edistäminen edellytti muutoksia kilpailujärjestelmän rakenteisiin. Vuonna 2022 tehtiin laaja valmistelutyö sille, että harrastekilpaileminen pystyttiin sitomaan vahvemmin osaksi koko järjestelmää.
Kilpailutoiminnan osalta rekisteröityneiden pelaajien määrä kasvoi ja lisenssimäärä palasi koronaa edeltävälle tasolle.
Tasoluettelo ja kilpapelaajien määrät
Tennisliitto julkaisi vuoden aikana kolme tasoluetteloa, josta viimeisimmässä oli 3686 pelaajaa (2021: 3665) – naisia 957 (883) ja miehiä 2729 (2782).
Pelaajat, jotka ovat pelanneet ainakin yhden Ässään merkityn ottelun (virallinen tai seurakilpailu): 5245 (2021: 4558).
Tennisliiton koulutustoiminta toteutettiin yhteistyössä Vierumäen osaamiskeskuksen kanssa. Vierumäellä järjestettiin ylempiä Tennisliiton tasokoulutuksia vuonna 2022.
Tennisliitto sai lasten valmennustoiminnan osaamisen kehittämiseen hankerahoitusta loppuvuodelle ja hankerahoitus jatkuu 2023 loppuun saakka. Hankkeen isona tavoitteena on saada lisää lapsia lajin pariin ja kilpapelaajan polulle.
Koulutuspäällikkö Harri Suutarinen teki vuonna 2022 28 seuravierailua, jotka suuntautuivat suurelta osin laatuseuraohjelmassa mukana oleviin seuroihin. Laatuseuraohjelmassa oli 31 seuraa mukana vuonna 2022. Vierailuilla tavoitettiin 245 valmentajaa ja seuratyöntekijää. Laatuseuraohjelmassa on yhteensä kahden vuoden aikana auditoitu 13 seuraa.
Laatuseuraohjelmassa alkoi keväällä 2023 yhteinen kilpa- ja huippuseuraprosessi, jossa on mukana 10 seuraa. Kyseessä on 1,5 vuoden pituinen kehitysmatka kohti ammattimaisempaa ja vastuullisempaa kilpa- ja huippuvalmennusta.
Iso onnistuminen ja tänä vuonna jatkuva käytäntö on myös valmentajat ja seurajohtajat yhteen koonnut valmentajien ja seurajohtien kehityspäivät Vierumäellä. Mukana oli yli 100 tennisihmistä edistämässä yhteisiä asioita ja oppimassa.
Tapahtumien vuosi – elämyksiä koko tennisyhteisölle
Vuosi 2022 muistetaan useista laatutapahtumista.
Erityisesti aikuisten maajoukkuetapahtumat, Porsche Davis Cup Team Finland ja Porsche Billie Jean King Cup Team Finland, Espoossa ja Vierumäellä sekä ATP Challenger -turnaukset Tampereella ja Helsingissä ovat monen suomalaisen mielessä.
Naisten maajoukkueen viime vuosien edesottamukset kotiyleisön edessä saivat jatkoa Vierumäellä huhtikuussa. Vuosien 2019 ja 2020 kotitapahtumat saivat siis jatkoa; valitettavasti epäonnen ja loukkaantumisten myötä oli suuntana tippuminen III-ryhmään, mutta havaittavissa on positiivista virettä pelaajien keskuudessa tulevaisuutta silmällä pitäen.
Miehet olivat lähellä nousta jo MM-tasolle, mutta Belgia oli etevämpi Espoo Metro Areenassa; syksyllä miehet voittivat Uuden-Seelannin ja pohjustivat nyt alkuvuodesta nähdyn voiton Argentiinasta, joka toi historiallisen MM-paikan syksylle 2023.
Ja tietysti ITF-ammattilaisturnaukset ja kesän Tampere Open sekä vuoden lopun HPP Open tuovat vuosittain varmaa iloa ja seurattavaa suomalaisille. Tampere Open juhlisti jo 40-vuotista taivaltaan.
”Iso kiitos kaikille tapahtumajärjestäjille ja mukana olleille vapaaehtoisille. Tapahtumien tuomat tunteet säilyvät ja vahvistavat yhteisöämme. Onkin hienoa jatkaa yhteisten unelmien tavoittelua tulevaisuudessa”, jakoi kiitosta huipputennis- ja tapahtumapäällikkö Roope Kailaheimo.
Myös ammattilaispelaajat menestyivät erinomaisesti Harri Heliövaaran ja Emil Ruusuvuoren johdolla; lisäksi Anastasia Kulikova nousi Grand Slam -karsintoihin ja Laura Hietaranta otti ensimmäiset ammattilaisturnausvoittonsa sekä Otto Virtanen voitti ensimmäisen ATP Challenger -turnauksensa murtautuen maailmanlistalla TOP200 ja nelinpelissä Patrik Niklas-Salminen ja Eero Vasa juhlivat useaan otteeseen.
Vuoden lopuksi järjestetty Tennisgaala korosti ja nosti esille vuoden tapahtumia. Ja mikä tärkeintä gaala onnistui yli odotusten varainkeruussa, kun illan aikana kerättiin varoja huutokaupalla tulevaisuuden tähdille peräti 83 500 euron edestä. Junioreiden stipendejä jaettiin illan aikana yhteensä 49 000 euroa. Uutena stipendinä ilahdutti Emil Ruusuvuoren nimikkostipendi, joka oli arvoltaan 7000€.
”Tuen merkitys on korvaamatonta nuorille urheilijoille. Matka huipulle on erittäin pitkä ja vaiherikas, jonka vuoksi haluan olla omalta osaltani tukemassa nuoria suomalaisia tennispelaajia kohti heidän unelmia. Huippu-urheilijana koen, että minun on tärkeää näyttää esimerkkiä ja antaa takaisin. Sain itse nuorena tukea stipendin muodossa, kun sitä eniten tarvitsin, ja nyt tuntuu, että tämä oiva väylä antaa takaisin”, kertoi Ruusuvuori.
Vastuullisuusohjelma käytäntöön vastuullisuusmerkin avulla
Tennisliiton vastuullisuusohjelmaa koostuu viidestä osa-alueesta: 1) hyvä hallinto, 2) turvallinen toimintaympäristö, 3) yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, 4) ympäristö ja ilmasto, 5) antidoping. Vastuullisuutemme perustuu urheiluyhteisön Reilun Pelin periaatteille.
Tenniksen vastuullisuusmerkin avulla jalkautettiin vastuullisuusohjelma seurakentälle.
Vastuullisuusmerkin on suorittanut tähän mennessä 13 seuraa, eli laatuseuraohjelmassa auditoidut seurat: Smash (Helsingin ja Espoon toimipisteet erikseen), Sata-Tennis, ÅLK, KarTe, HyTS, VarTe, LVS, LT, GT, KTS, EVS ja HTK.
Tennisliitto julkaisi vuoden aluksi Ympäristöohjelman ja valmisteli vuoden 2023 keväällä julkaistavaa Reilun Pelin -ohjelmaa (antidoping ja kilpailumanipulaatio).
TUTUSTU VASTUULLISUUSOHJELMAAN
Talouden kokonaiskuva vakaalla pohjalla vuoden alijäämäisestä tuloksesta huolimatta
Tennisliiton tilikausi päätyi 41 028,49 euroa alijäämäiseksi. Korona vaikutti vielä alkuvuodesta kilpailutoimintaan ja tapahtumiin. Kilpailutoiminta oli tammikuun ajan suljettuna ja tapahtumien järjestämiseen kohdistettiin lisävaatimuksia tartuntariskin johdosta, mikä lisäsi tapahtumien järjestämisen kuluja.
”Tennisliiton talous on kuitenkin vakaalla pohjalla ja mahdollistaa strategian toteutuksen suunnitellun mukaisesti. Meillä tapahtuu tällä hetkellä paljon positiivisia asioita kaikkien ydintoimintojemme, tapahtumien ja kumppanuuksien ympärillä, mikä mahdollistaa tulevien vuosien kehitystoimet”, jatkoi toimitusjohtaja Purho.
Tennisliitto Finland Oy jatkoi toimintaansa ja tilitti Tennisliitto ry:lle sopimuskorvauksen vuoden lopussa usean yhteistyökumppanuuden oikeuksista ja fanituotemyynnistä. Yhtiön liikevaihto oli lähes 700 000 euroa ja tulos 14 145,85 euroa alijäämäinen.
Yhteistyösopimusten kokonaisarvo oli yhdistyksen osalta noin 260 000 € ja yhtiön osalta 133 000 € (110 000 €). Opetusministeriön myöntämä valtion toiminta-avustus oli yhteensä 345 000 € (335 000 €).
Jaa:
