U10-toimintaa ympäri Suomen – seurojen parhaat vinkit

Tennisliitto käynnisti vuoden 2016 alussa kehityshankkeen alle 10-vuotiaiden lasten tennistoimintaan. Tavoitteena oli saada lajin pariin lisää harrastajia, kehittää seurojen ohjatun harjoittelun laatua sekä ohjata lapsia kilpatennikseen. Lue Tennislehti.fi:issä julkaistut jutut eri puolella Suomea toimivien seurojen parhaista käytännöistä.

Lohja-Tennis

Hyvinkään Tennisseura

Oulun Verkkopalloseura

Lahden Verkkopalloseura

HVS-Tennis

Sata-Tennis

Lohja-Tennis edistää tennistä monella tasolla

Lohjalla on pelattu tennistä jo 1950-luvulta lähtien. Tennisseura Lohja-Tennis perustettiin vuonna 1995, kun Lohjan Verkkopalloseura ja Lohjan Pelitoverit yhdistivät voimansa. Tänä päivänä seurassa on hieman yli 200 jäsentä, ja sen toiminta-ajatuksena on kasvattaa tennisharrastusta Lohjalla kaikilla taitotasoilla ja edistää omalta osaltaan lasten liikunnallisuutta.

Seurassa on toimintaa sekä lapsille että aikuisille ja pelaaminen on mahdollista niin harrastemielessä kuin kilpaillen. U10-toimintaan Lo-Te on panostanut jo useamman vuoden. Seura lähti mukaan Tennisliiton kehitysohjelmaan, koska se haluaa kehittää valmennuksen laatua, pysyä mukana junioritenniksen trendeissä ja omalta osaltaan edistää myös Suomen tennistä, kertoo seuran puheenjohtaja Toni Remander. Kehitysohjelmasta on hyötyä erityisesti pelaajille, Remander jatkaa. Seuran toimijat ovat saaneet koulutusta ja löytäneet myös yhteistyömalleja muiden tennisseurojen kanssa.

Ohjattua toimintaa kaiken ikäisille

Lo-Ten valmennuksessa on kuluvalla kaudella 115 pelaajaa, joista 55 on U10-toiminnassa. Viikoittaisia harjoitustunteja on yhteensä 31. Valmentajina toimivat Reino Jokinen, Anette Skog, Timo Lehtimäki, Samu-Matias Kaasalainen, puheenjohtaja Toni Remander sekä tenniskerho-ohjaaja Nanna Havia. Harjoitukset pidetään Lohjan Tennarissa.

Sisäkaudella alle 10-vuotiaiden valmennustoiminta on jaettu 3-5-vuotiaille tarkoitettuun tenavatennikseen sekä 5-9-vuotiaiden mini- ja miditennikseen. Tenavatenniksessä opetellaan pallon ja mailan hallintaa sekä liikunnallisia perustaitoja pelien ja leikkien avulla. Harjoitukset on kerran viikossa. Mini- ja miditenniksessä harjoitellaan 1-2 kertaa viikossa lajitaitoja ja liikunnan perustaitoja sekä tutustutaan kilpailemiseen. 7-10-vuotiailla on mahdollista osallistua myös midikilpavalmennukseen, joka sisältää 1-3 viikoittaista tennisharjoitusta, pelitunnin kerran viikossa ja kilpailuja noin kerran kuukaudessa.

Yli 10-vuotialle seurassa on tarjolla juniori-, aikuis- ja kilpavalmennusta. Lisäksi Lo-Te on tehnyt tennistä tutuksi Lohjan Liikuntakeskuksen kanssa syyskuusta huhtikuuhun kerran kuukaudessa järjestetyissä Tenavatohinoissa. Tapahtumissa lapset saavat kokeilla tennistä yhdessä vanhemman kanssa.

Kesällä seura järjestää lapsille kaksi kolmen päivän leiriviikkoa, yhden kesäkuussa ja yhden elokuussa. Tennistä ja muuta liikuntaa sisältävää ohjelmaa on maanantaista keskiviikkoon neljä tuntia päivässä. Lisäksi kesällä pidetään 7-12-vuotiaiden alkeiskursseja sekä Tennistä työikäisille -kursseja, joiden kautta seuraan on tullut uusia harrastajia.

Seuran valmennuksessa hyödynnetään eri kenttäkokoja ja palloja (punainen, oranssi ja vihreä), mihin myös Tennisliiton uusi U10-opetussuunnitelma kannustaa. Aika ajoin keskustelua herättää se, milloin on sopiva aika siirtyä tasolta toiselle. Tähän ei ole olemassa yhtä oikeaa sääntöä, sillä siirtymään vaikuttavat yksilölliset asiat kuten fyysinen kehitys ja kyky oppia uusia asioita. On myös huomattava, että eri kenttäkokoja ja palloja voi käyttää rinnakkain siten, että joitain asioita harjoitellaan isommalla ja toisia pienemmällä kentällä.

Lohjan Tennarissa on hyvät harjoitusolosuhteet, mutta kenttäaikaa on tarjolla niukasti. Minitenniksessä hyödynnetäänkin tenniskenttien lisäksi palloilukenttää, johon saa tehtyä tenniskentät siirrettävillä minitennisverkoilla. Kilpapelaajille on kuitenkin tärkeää, että kenttäharjoitusaikaa on riittävästi. Tämä onkin yksi seuran tulevaisuuden haasteista. Lohjalaisten vahvuutena on tosin se, että moni pelaaja harrastaa myös muita lajeja kuten salibandya, jalkapalloa ja yleisurheilua. Tämä on osaltaan mahdollistanut heidän kehittymisensä myös tenniksessä aina kansalliselle kärkitasolle saakka.

Tenniskerhoja Lohjan kouluilla

Lohja-Tennis on viime vuosina tehnyt aktiivista yhteistyötä koulujen kanssa. Seura sai vuosille 2013-2015 Opetus- ja kulttuuriministeriöltä seuratukea, jonka avulla pyöritettiin tenniskerhoja viidellä koululla. Tuen päätyttyä toiminta jatkui vielä kolmella koululla, mutta täksi talveksi toiminta keskitettiin Tennariin, johon lapsia tulee eri kouluilta. Seuratuen avulla Lo-Te sai kokeilla uusia toimintamalleja ja löysi niistä toimivat.

Kerhotoiminta jatkuu myös lukukaudella 2017-2018. Kouluyhteistyöstä vastaava hallituksen jäsen Anette Skog haaveilee siitä, että yhteistyö laajenisi taas useammalle koululle. Yhtenä tenniskerhon vahvuutena hän pitää sitä, että kynnys osallistumiseen on vielä matalampi kuin seuran valmennuksessa. Ja seuran kannalta hyvää on se, että osa kerholaisista on myöhemmin siirtynyt valmennusryhmiin.

Solbrinkenin koulu pääyhteistyökouluna

Lohja-Tenniksen pääyhteistyökoulu on Tennarin vieressä sijaitseva Solbrinkenin koulu, jossa tennistä pelataan liikuntatunneilla noin kerran kuukaudessa. Ohjaajana toimii koulun opettaja Marica Strömberg. Yhteistyö lähti liikkeelle, kun koulu sai Lo-Ten ja Tennisliiton tuella minitennisverkkoja, lasten mailoja ja soft-palloja.

Strömbergillä ei itsellään ole aiempaa kokemusta tenniksestä, mutta hän huomasi nopeasti, että tennis soveltuu hyvin myös koululiikuntaan. Sopivat harjoitteet Strömberg on löytänyt netistä mm. mailapeliliittojen (tennis, pöytätennis, sulkapallo ja squash) ylläpitämältä mailapelit.fi-sivustolta. Kokemus muista urheilulajeista sekä opettajan työstä on helpottanut tennisharjoitteiden soveltamista omille luokille.

Strömbergin ohjaamalla tunnilla tenniskenttä on jaettu useaan eri pisteeseen, jossa jokaisessa on erilaisia tehtäviä mm. maatennistä, seinää vasten lyömistä, paripomputtelua, pallottelua, kuperkeikkaa ja hyppynarulla hyppimistä. Jokaisella pisteellä on ohjelaput, joista oppilaat voivat tarkistaa, mitä pisteellä piti tehdä. Kaikille riittää mielekästä tekemistä ja oppilaat viihtyvät hyvin. Tunnin kruunaa tietysti loppupeli, jossa leikkimielisesti kisataan ja mitataan omia taitoja.

Koulun tennisopetus on poikinut seuralle uusia pelaajia. Seura järjestää silloin tällöin viikonloppuisin lisäharjoituksia koulun oppilaille. Niihin osallistuu noin puolet koulun tennistunneilla mukana olleista.

U10-toiminta avaa ovet kilpapelaajan polulle

Lohjalla on vahvat perinteet myös kilpatenniksessä. Seuran miehet pelasivat edellisen kerran SM-tasolla eli tennisliigassa kaudella 2013-2014. Sieltä tuli tosin pudotusta aina 3-divisioonaan saakka, mutta ensi sisäkaudeksi joukkue nousi taas 2-divisioonaan. Junioripuolella seura on kasvattanut säännöllisesti hyviä kansallisesti menestyviä kilpapelaajia.

Pelaajien kilpapolku alkaa seuran sisäisistä kisoista, joita järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Aiemmin kisoja oli useammin ja tämä malli on tavoitteena palauttaa. Noin kymmenen seuran U10-valmennuksessa olevaa pelaajaa osallistuu myös kansallisiin kisoihin. Skogin mukaan alle 10-vuotialle erityisesti Tykkimäki-joukkuekisa on hyvä, koska siinä kisoihin mennään yhdessä joukkueena.

Yhteinen visio luo pohjaa tulevaisuudelle

Seuran tulevaisuuden visiona on harrastetenniksen jatkuvuuden ylläpitäminen sekä kilpapelaajien määrän lisääminen. Etenkin jälkimmäisen eli kilpatenniksen kannalta panostus U10-toimintaan on seuralle tärkeää. Vaikka tenniksessä kilpapolulle voi hypätä teini-iässä tai vasta aikuisena, mielekkäiden kilpailukokemusten saaminen jo nuorena madaltaa kynnystä kilpailemiseen ja tuo lisämotivaatiota harjoitteluun.

Lohjan kokoisessa kaupungissa yhtenä seuratoiminnan jatkuvuuden haasteena on se, että nuoret lähtevät muualle opiskelemaan ja töihin. Valmentajia ja muita seura-aktiiveja ei aina ole helppo saada mukaan toimintaan. Kilpapelaajien ja lasten vanhempien innostaminen mukaan seuran toiminnan pyörittämiseen on Lohja-Tennikselle lähes elinehto. Lohjalla onkin onnistuttu tässä hyvin.

Yhteinen visio, avoimuus ja yhdessä tekeminen ovat seuratoiminnassa kulmakiviä. Lohjalla toimijoiden keskuudessa vallitsee hyvä yhteishenki ja asioista päätetään yhdessä. Näillä eväillä seuralla on hyvä mahdollisuus kehittää toimintaa vielä seuraavalle tasolle.

Hyviä käytäntöjä:

• Vanhempien ja lasten yhteiset Tenavatohinat

• Yhteistyökoulu Solbrinken

• Harjoitteissa käytettävät ohjekortit

• Pelaajat harrastavat myös muita lajeja

Hyvinkään Tennisseura aktiivinen niin kilpa- kuin harrastetenniksessä

Lahden Verkkopalloseurassa pitkät tennisperinteet

Viime vuonna 80-vuotisjuhliaan viettänyt Lahden Verkkopalloseura kuuluu yli 300 jäsenellään Suomen 20 suurimman tennisseuran joukkoon. Seuran tukikohtana on toiminut jo pitkään kisapuistossa sijaitseva Lahden Tennis- ja Squashkeskus. Vuonna 2014 LVS sai käyttöönsä kaksi uutta sisäkenttää, kun parin kilometrin päähän kisapuistosta valmistui uusi Janus-Areena. Urheilukaupunkina tunnetussa Lahdessa onkin tällä hetkellä erinomaiset olosuhteet tenniksen harrastamiseen.

LVS järjestää ohjattua toimintaa niin junioreille kuin senioreille. Tänä vuonna seura otti yhdeksi kehityskohteeksi U10-toiminnan ja lähti mukaan vuoden alussa käynnistyneeseen Tennisliiton kehitysohjelmaan.

– Tavoitteena on selkiyttää alle 10-vuotiaiden lasten toimintaa ja saada aikaiseksi toimiva pelaajan polku, jossa lapsi saa jo nuorena hyvät lähtökohdat sekä kilpa- että harrastetennikseen, kertoo seuran toiminnanjohtaja Teemu Varpola.

Seurassa harjoittelevien pallokoululaisten määrä oli viime vuosina hieman pienentynyt, joten ohjelman myötä toivotaan myös piristysruisketta harrastajamäärien kasvuun.

Laadukasta harjoittelua, pelipäiviä ja kilpailuita

Seuran toiminnassa oli viime talvena mukana noin kolmekymmentä alle 10-vuotiasta lasta. Uudistetuille U10-kesäleireille osallistui yli kuusikymmentä leiriläistä ja nyt alkaneelle sisäkaudelle mukaan on tullut jo noin viisikymmentä pelaajaa. Toiminta on jaettu kolmeen ryhmään. Starter-ryhmän pelaajat harjoittelevat kerran ja Challenge-ryhmäläiset kaksi kertaa viikossa Janus Areenalla. Futures-ryhmällä on kahden Janus-Areenan harjoituksen lisäksi kolmas vuoro Pajulahdessa. Harjoituksissa hyödynnetään monipuolisesti eri kenttäkokoja ja palloja. Pajulahdessa on parhaimmillaan samaan aikaan käytössä punaisen, oranssin ja vihreän tason kentät, mikä mahdollistaa eri asioiden harjoittamisen eri kokoisilla kentillä.

LVS:n U10-valmennusvastaava Harri Suutarinen kertoo, että seurassa harjoitukset suunnitellaan lasten herkkyyskausien mukaan ja huomioiden yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Harjoituksissa on esimerkiksi paljon motorisia taitoja ja nopeutta kehittäviä harjoitteita, myös muuta kuin pelkkää tennistä. Suutarisen mukaan yhtenä tavoitteena on tuoda lisää urheilullisuutta tennisharjoituksiin. Lapsia myös ohjataan ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan niin kentällä kuin kentän ulkopuolella.

U10-pelaajien harjoituspakettiin kuuluu harjoittelun lisäksi kerran kuukaudessa Pajulahdessa järjestettävät pelipäivät. Niiden avulla pelaajat saavat esimakua kilpailemisesta. Osalla enemmän harjoittelevista pelaajista harjoitusmaksu sisältää myös Pajulahdessa pelattavia kansallisia kilpailuita. Nykyisin seura siis tarjoaa U10-pelaajille enemmän toimintaa kuin aiemmin. Tämä tiesi myös joidenkin osalta korotuksia harjoitusmaksuihin, mutta onneksi ihmiset ymmärtävät sen, että laadukkaat harjoitusolosuhteet ja ammattitaitoiset valmentajat eivät ole seuralle ilmaisia. Lähes kaikki ovatkin olleet erittäin tyytyväisiä uuteen toimintamalliin. Varpola kuitenkin painottaa, että toimintamallien muuttuessa on tärkeää viestiä avoimesti, mitä harjoitusmaksu sisältää. Näin ei jää vääriä käsityksiä.

Seuralla kolme yhteistyökoulua

LVS tekee aktiivista yhteistyötä lähikoulujen kanssa. Jo viime lukuvuonna Jalkarannan ja Kivimaan koulut aloittivat seuran yhteistyökouluina, ja tänä vuonna Kariston koulu liittyi mukaan. Yhteistyöhön kuuluu se, että seura järjestää kouluilla lajiesittelyitä, koulujen välisiä kilpailuita, kouluttaa opettajia sekä pitää 1-3-luokkalaisille tennispainotteisia liikuntatunteja. Lisäksi LVS on yhdessä Tennisliiton, LähiTapiolan ja Wilsonin kanssa lahjoittanut näille kolmelle koululle minitennissetin, joka sisältää minitennisverkkoja, lasten mailoja ja soft-palloja.

Kouluyhteistyön tavoitteena on ensinnäkin innostaa lapsia mukaan seuratoimintaan ja toiseksi saada tennis mukaan liikuntatunneille ja välituntiliikuntaan. Toiminnanjohtaja Varpola muistelee, että hänen ala-asteaikoinaan koululla ei pelattu tennistä. Nykyisin tilanne on siis siltä osin parempi. Kouluyhteistyö vie seuralta myös resursseja. Varpola kuitenkin kertoo, että seura on kokenut kouluyhteistyön panostusten arvoiseksi. Tenniksen ilosanomaa on saatu vietyä eteenpäin, mikä tuo lisää harrastajia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Opettajilta on myös saatu paljon kiitosta.

Seuralla hyvä U10-valmennustiimi

U10-toiminnasta vastaava Suutarinen pitää yhtenä tärkeimmistä asioista sitä, että toimintaa pyörittämään on saatu hyvä ja osaava tiimi. Siihen kuuluvat päätoiminen tennisvalmentaja Jukka Karjalainen ja muun päätyönsä ohella tennistä valmentavat Jenni Paljakka sekä Mertarannan veljekset Anssi ja Jasse. Apuohjaajina toimii lisäksi Pajulahden liikunnanohjaajaopiskelijoita ja seuran kilpapelaajia. Tiimiin kuuluu siis myös muita kuin pitkän linjan tennistaitajia. Luokanopettajana toimiva Paljakka on tuonut pedagogista osaamista sekä organisointi- ja viestintätaitoja. Mertarannan veljeksillä puolestaan on media- ja markkinointiosaamista.

Suutarinen toimii itse Tennisliiton 2-tason valmentajakoulutuksen pääkouluttajana. Hän pitää erittäin tärkeänä sitä, että pienten lasten toimintaan saadaan ammattitaitoisia valmentajia. Hän myös muistuttaa, että alle 10-vuotiaiden kanssa on toimittava lasten ehdoilla ja valmentajan on puhuttava lasten kanssa samaa kieltä. Valmentaja on onnistunut, jos hän on saanut lapsen innostumaan tenniksestä ja uuden oppimisesta. Monessa tennisseurassa on ilahduttavasti ollut viime aikoina trendinä se, että U10-toimintaan on saatu kokeneita valmentajia. Tämä on lajille eduksi, sillä monessa muussa lajissa parhaat valmentajat ovat edelleen A-junioreissa tai edustusjoukkueessa.

Toimintamallien jakamista ja yhteistyötä

LVS pyrkii hyödyntämään muissa seuroissa hyväksi todettuja toimintamalleja. Viime keväänä seura tarjosi koululaisille ilmaisia tutustumisia harjoituksiin eli niin sanottua Ekatennistä, johon malli oli saatu Tampereen Tennisseurasta. Suutarinen on myös saanut paljon apua HVS-Tenniksen valmennuspäälliköltä Saku Siivoselta, joka on aktiivisesti sparrannut kasvattajaseuransa toimintaa. Suutarisen mukaan Suomessa tennispiirit ovat pienet ja moni jakaa mielellään tietoa. Kaikkea ei tarvitse itse keksiä uudelleen.

LVS on tehnyt junioreiden kilpavalmennuksessa jo usean vuoden ajan tiivistä yhteistyötä Pajulahden urheiluopiston kanssa. Tänä vuonna yhteistyö laajeni U10-toimintaan. Pajulahdessa liikunnanohjaajaksi opiskelevat ovat mukana auttamassa harjoitusten ja pelipäivien toteutuksessa. Samalla opiskelijat suorittavat tenniksen peruskurssin. Näin molemmat osapuolet hyötyvät. Pajulahden olosuhteet tarjoavat myös erinomaiset puitteet harjoitteluun. Esimerkiksi uimahalli ja seikkailupuisto ovat käytössä pelipäivinä. Tämänlaiseen yhteistyöhön voi liittyä myös haasteita, sillä urheiluopiston ja urheiluseuran toimintatavat eivät aina ole samanlaisia. Varpolan mukaan hyvät kokemukset ja tutut luotettavat ihmiset ovat edesauttaneet sitä, että yhteistyötä on voitu laajentaa nykyiselle tasolle. Suutarinen kiittelee myös Pajulahden valmennuskeskusjohtajan Mikko Levolan myönteistä suhtautumista paikallisen seuratyön edistämiseen.

U10-toiminta luo pohjaa tulevaisuudelle

LVS haluaa varmistaa sen, että tennis on myös jatkossa mielekäs ja varteenotettava harrastusvaihtoehto Lahden seudun lapsille. Seuran tavoitteena on lähivuosina kasvattaa U10-pelaajamäärä noin sataan. Laadukas U10-toiminta on perusta koko seuran valmennustoiminnalle, sillä sieltä tulee tulevaisuuden harrastajia ja mestareita. Toiminnanjohtaja Varpola on mielissään siitä, että U10-toiminta otettiin seurassa painopisteeksi ja toivoo, että sama linja jatkuu. Hänen mukaansa hyvä henki U10-toiminnassa on heijastunut myös muualle seuratoimintaan ja toimihenkilöihin.

Hyviä käytäntöjä:

• harjoitusmaksuun sisältyy pelipäiviä ja kilpailuja
• yhteistyökoulut
• panostus U10-valmentajien osaamiseen
• yhteistyö urheiluopiston kanssa

HVS-Tennis Suomen suurin tennisseura

Helsingissä Talin ja Taivallahden Tenniskeskuksissa toimiva HVS-Tennis on Suomen suurin Tennisseura yli 1 700 jäsenellään. Se on myös yksi maamme menestyneimmistä kilpatennisseuroista. Seuran pelaajat ja joukkueet ovat voittaneet lukuisia suomenmestaruuksia ja pärjänneet hyvin kansainvälisillä kilpakentillä. HVS:llä on aikuisten ja lasten tenniskoulu- ja valmennustoimintaa sekä harrastajille että kilpapelaajille. Lisäksi seura järjestää paljon erilaisia kilpailuita ja tapahtumia pelipäivistä ammattilaistason turnauksiin ja Davis Cupin kotiotteluihin. Yksi Talin tämän vuoden päätapahtumista oli kesällä pelattu senioreiden maailmanmestaruuskilpailu, johon osallistui satoja pelaajia eri puolilta maailmaa.

U10-toiminta on HVS:ssä otettu viime vuosina yhdeksi kehityskohteeksi. Seuran valmennuspäällikön Saku Siivosen mukaan alle 10-vuotiaiden toiminnalla luodaan pohjaa koko muulle valmennustoiminnalle, sillä heistä kasvaa tulevaisuuden kilpa- ja harrastepelaajia. Lisäksi lasten vanhempia tulee mukaan aikuisvalmennukseen. Siivonen kertoo, että HVS lähti mukaan Tennisliiton vetämään U10-toiminnan kehitysohjelmaan sen vuoksi, että seura haluaa verkostoitua ja kehittää yhteistyötä muiden seurojen kanssa sekä saada uusia ideoita toimintaan. Lisäksi ohjelma tarjoaa seuran vastuuhenkilöille hyvän mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan. HVS haluaa myös olla mukana kehittämässä koko suomalaista tennistä.

Monipuolista U10-toimintaa

HVS:llä on alle 10-vuotiaiden toimintaa molemmissa toimipaikoissaan. Taivallahdessa U10-toiminta on kuitenkin ollut painopisteenä jo usean vuoden ajan ja koko seuran noin 450:stä alle 10-vuotiaasta peräti 350 harjoittelee Taivallahdessa. Taivallahden U10-toiminnasta vastaavan Anders Wallénin mukaan nykyisen toiminnan peruspilarit muurattiin nyt eläkkeellä olevan Taivallahden tenniskoulun entisen rehtorin Reijo Tuomolan aikoina. Wallén kiitteleekin Tuomolan vaikutusta sekä seuralle että omalle valmentajauralleen. Hän kertoo keskustelevansa edelleen Tuomolan kanssa säännöllisesti ja saavansa sitä kautta tukea omaan työhönsä.

HVS:ssä pelaajan polku alkaa 4-5-vuotialle tarkoitetuista superminiryhmistä, joita perustettiin Taivallahteen jo vuonna 2010. Alussa mukana oli vajaa parikymmentä lasta. Tulevaksi syksyksi ilmoittautuneita on jo noin 70 eli kasvu on ollut hurjaa. Supermineissä harjoitukset ovat kerran viikossa arki-iltaisin tai lauantaisin. Harjoituksissa keskitytään tenniksen lisäksi monipuolisten liikunnallisten taitojen kehittämiseen.

Kouluikäiset harjoittelevat Taivallahdessa arkisin tunnin kerrallaan 1-3 kertaa viikossa klo 12.30-15.30 välisenä aikana. Silloin kenttiä on hyvin saatavilla ja lapset pääsevät harjoituksiin suoraan koulusta. Toimintaa on yleensä kolmella rinnakkaisella kentällä, joista kahdella on valmentaja. Kolmannella kentällä pelataan ja harjoitellaan omatoimisemmin. Tämä mahdollistaa hieman isomman ryhmäkoon ja edullisemman hinnan harjoituksille. Wallénin mukaan laatu ei kärsi suuresta ryhmäkoosta lainkaan vaan päinvastoin lapset oppivat paremmin omatoimisuuteen. Esimerkiksi tunnin alussa ohjaajan ei enää tarvitse opastaa, miten verkot laitetaan paikoilleen. Lapset myös jäävät usein omien harjoitusten jälkeen hallille pelailemaan tai muuten vaan viettämään aikaa. HVS:n iltapäiväharjoituksissa on samoja piirteitä kuin lakisääteisessä 1-2-luokkalaisten iltapäivätoiminnassa. Nykyinen toimintamalli antaa kuitenkin paremman mahdollisuuden suunnitella toimintaa seuran omista lähtökohdista.

Kesä- ja elokuussa Taivallahdessa järjestettävät 10-vuotiaille ja nuoremmille tarkoitetut leiriviikot ovat myös kasvattaneet suosiotaan. Tänä kesänä viidellä leiriviikolla on ollut mukana yhteensä noin 500 lasta. Leireillä tennistä ja muuta ohjelmaa on maanantaista perjantaihin klo 9-15 välisenä aikana. Tennistä harjoitellaan 3-5 pelaajan ryhmissä. Kesäleiriläisille jaetaan leirin alussa leiriopas, jossa esitellään kaikki 28 kesäleiriohjaajaa. Lisäksi vanhemmat saavat oppaasta tärkeää tietoa päivien aikatauluista ja leirialueesta.

HVS tekee myös aktiivisesti yhteistyötä Taivallahden ala-asteen kanssa. Seura esimerkiksi osallistuu koulun liikuntapäiviin ja muihin tapahtumiin. Koulun sijainti on yhteistyön kannalta ihanteellinen, sillä matkaa koululta hallille on vain 100 metriä. Wallénin mukaan kouluyhteistyö on yksi syy pelaajamäärien kasvuun. Hän kiittelee erityisesti koulun rehtorin myönteistä suhtautumista tennikseen ja seurayhteistyöhön.

Valmentajat U10-toiminnan vahvuus

Valmentajat ja ohjaajat ovat seuran toiminnan kannalta avainasemassa. Koko seuran valmennustoiminnasta vastaava Siivonen pitääkin HVS:n U10-toiminnan vahvuutena sitä, että valmentajat ja ohjaajat ovat nuorekkaita, innokkaita ja hyvin lasten kanssa toimeen tulevia. HVS:n toiminnassa on mukana yhteensä yli 40 valmentajaa ja ohjaajaa. Yksi heistä on Annika Wolin.

Hän on nähnyt HVS:n toiminnassa olevan potentiaalin ja on innokkaana kehittämässä toimintaa seuraavalle tasolle. Hänen mukaansa toiminnassa voidaan entistä enemmän hyödyntää niitä aikoja, jolloin hallissa on tilaa. Esimerkiksi arkiaamupäivisin voidaan tarjota toimintaa kotiäideille tai -isille. Näin saadaan myös valmentajille mielekkäämpiä työaikoja.

Välillä valmentajan työpäivä voi muodostua pitkäksi. Ensin pidetään harjoituksia, sen jälkeen vastataan vanhempien kyselyihin ja perään hoidetaan toimistorutiinit sekä suunnitellaan vielä tulevaa toimintaa. Wallén kertoo, että joskus työpäivä on venähtänyt yön pikkutunneille asti. Nyt tilanne on parempi, sillä Wolinin tulo työpariksi helpottaa työtaakkaa. Wolin muistuttaa, että kaikkea ei voi tehdä itse vaan välillä tarvitaan apua eri alojen osaajilta. Päätoimisten työntekijöiden ympärille onkin saatu kasattua hyvä tiimi, jolta saa tarvittaessa apua esimerkiksi esitteiden tekemiseen. Myös tällä kaudella käyttöön otettu soittoaika helpottaa siihen, että puhelimeen ei tarvitse päivystää 24 tuntia vuorokaudessa.

Pienten lasten valmentaminen on antoisaa mutta joskus myös haastavaa. On tärkeää, että tenniksen perustaidot opitaan oikein heti lapsena. Treeneissä on siis harjoiteltava laadukkaasti, mutta hauskaakin pitää olla. Wallén kertookin kaipaavansa säännöllisesti uusia ideoita siihen, mitä harjoituksissa voi tehdä. Netistä löytyy paljon tietoa, ja mallia voi myös ottaa muilta seuroilta ja muista lajeista. Valmentajat tarvitsevat kuitenkin lisää konkreettisia työkaluja arkeen. Tennisliitto ja seurat ovat osana U10-kehitysohjelmaa työstämässä uutta Suomen tenniksen U10-valmennuksen opetussuunnitelmaa, joka vastaa tulevaisuudessa juuri tähän tarpeeseen.

Yhteisöllisyyttä ja pelaajien polkuja

Taivallahteen on muodostunut tiivis tennisyhteisö, jossa on hyvä henki ja lapset sekä myös heidän vanhempansa viihtyvät. Yksi pieni mutta tärkeä seikka on se, että seuran vastuuhenkilöt muistavat lapset nimeltä.

– Jos tuntuu vaikealta opetella kaikkien nimiä ulkoa, voi esimerkiksi käyttää nimilappuja, Wolin opastaa.

Hän on saanut vanhemmilta kiitosta siitä, että valmentajat oikeasti välittävät mukana olevista lapsista. Wallén on samoilla linjoilla ja pitää tärkeänä sitä, että valmentajat juttelevat säännöllisesti myös lasten vanhempien kanssa.

– Vanhemmat voivat olla kavereita, eivätkä vain hankalia asiakkaita, hän toteaa.

HVS:ssä on kysytty vanhemmilta, miten he haluavat saada tietoa seuran toiminnasta ja parhaiten tieto tulee juuri keskustelemalla suoraan valmentajien kanssa.

HVS aikoo hyödyntää Taivallahden hyviä kokemuksia myös Talin toimipisteessä, missä U10-toiminnan kehitystyö on aloitettu hieman myöhemmin. Siivosen mukaan Taivallahden vahvuuksia ovat etenkin U10-toiminnan selkeä rakenne ja yhteisöllisyys. Hän luottaa siihen, että Wolinin siirtyminen päätoimiseksi seuratyöntekijäksi edistää niiden jalkauttamista Talin U10-toimintaan. Talissa vahvuutena on puolestaan laadukas kilpavalmennus. Moni Taivallahdessa harrastuksen aloittanut siirtyy myöhemmässä vaiheessa Taliin harjoittelemaan. Siellä on mahdollisuus kasvattaa harjoitusmääriä ja saada mallia esimerkiksi Jarkko Nieminen Tennis Academyn pelaajilta.

HVS:n lähitulevaisuuden tavoitteena on edelleen kehittää ja selkeyttää pelaajan polkua. Seura haluaa tarjota U10-toiminnassa mukana oleville mahdollisuuksia erilaisiin harrastamisen muotoihin – myös vahvasti kilpatennikseen suuntautuvan vaihtoehdon. Suunnitelmissa on myös lisätä yhteistyötä muiden seurojen kanssa erityisesti leiri- ja kilpailutoiminnan osalta. Toimivalla kilpapelaajan polulla HVS pyrkii varmistamaan sen, että myös jatkossa seuran edustusjoukkueissa pelaa omia kasvatteja.

Hyviä käytäntöjä:

• Omatoimisuutta tukevat harjoitukset
• Yhteistyö lähikoulun kanssa
• Kesäleiriopas, jossa esitellään kaikki leiriohjaajat
• Aktiivinen kommunikointi lasten vanhempien kanssa

Sata-Tenniksen uusi aikakausi

Tänä vuonna 35-vuotistaivaltaan juhliva Sata-Tennis on perustamisestaan lähtien ollut vahva kilpatennisseura. Erityisesti 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa seuran pelaajat menestyivät niin juniorien kuin aikuistenkin luokissa Suomessa ja kansainvälisesti. Kirkkaimpana tähtenä voidaan mainita nykyinen seuran ykköspelaaja ja Suomen Davis Cup -joukkueeseen kuuluva Harri Heliövaara. 2000-luvun alun jälkeen seurassa alkoi kuitenkin kilpatenniksen osalta laskusuhdanne. Vastaavan kokoisille seuroille on melko yleistä, että useiden hyvien vuosien jälkeen tulee vuosia, jolloin menestys on vähäisempää. Satan kohdalla kyse ei kuitenkaan ollut pelkästä kausivaihtelusta. Kilpavalmennus oli jäänyt seurassa sivuosaan.

Huhtikuussa 2014 Sata sai uuden piristysruiskeen, kun oma kasvatti Roope Kailaheimo valittiin seuran puheenjohtajaksi. Toimintaa lähdettiin rakentamaan melko puhtaalta pöydältä. Esimerkiksi alle 10-vuotiaita junioreita ei ollut seurassa juuri lainkaan.

– Toiminta sinänsä oli ihan ok, mutta seuralta puuttui selkeä suunta. Alkuun oli tärkeä saada aktivoitua seuratoimintaa, saada valmennukseen lisää junioreita sekä vakauttaa seuran talous, toteaa Kailaheimo.

Ville Tihveräinen aloitti seuran päävalmentajana vuoden 2015 alussa. Hänen tehtäväkseen annettiin kasvattaa pelaajamäärää, lisätä harjoitusmääriä sekä saada pelaajat kilpailuihin. Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa seuralla olisi eri ikäluokissa useita säännöllisesti kilpailevia pelaajia.

Tänä keväänä seuran valmennustoiminnassa on ollut mukana noin 140 lasta ja 80 aikuista. Alle 10-vuotiaiden lasten valmennus on jaettu neljään eri kenttäkokoja hyödyntävään tasoon, jotka ovat Tempputennis, Red Tennis, Orange Tennis ja Green Tennis. Yli 10-vuotiaille on tarjolla junioreiden harraste- ja kilpavalmennusta sekä aikuisvalmennusta. Valmennustoiminnan lisäksi seura järjestää kilpailuita ja muita tapahtumia sekä panostaa viime vuonna pronssia Norpe Tennisliigassa saaneeseen edustusjoukkueeseen. Lapsia kannustetaan myös pelaamaan omalla ajallaan. Päävalmentaja Tihveräisen mukaan Sata haluaa olla koko perheen seura eikä pelkkä tenniskoulu.

Lajien välistä kilpailua harrastajista

Satan kilpatenniksen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että seuraan saadaan lisää kilpailusuuntautuneita pelaajia. Seuralla onkin tavoitteena kasvattaa toiminnassa mukana olevien alle 10-vuotiaiden lasten määrää. Yhtenä haasteena on eri lajien välinen kilpailu harrastajista.

– Laajasalossa muut lajit ovat tehneet hyvää työtä ja etenkin jalkapallo on jalkautunut hyvin kouluihin, kertoo päävalmentaja Tihveräinen. Hänen mukaansa alueen koulut ovat avoimia yhteistyölle.

Sata haluaa tarjota kaikille laajasalolaisille mahdollisuuden tutustua tennikseen. Hyvinä keinoina ovat lajiesittelyt kouluissa ja koulujen kerhotoiminta. Ensi syksynä Sata on mukana Helsingin kaupungin rahoittamassa kolmen seuran vetämässä monilajikerhossa. Lisäksi seura aikoo kutsua koulujen oppilaita ilmaisiin tutustumiskertoihin tennishallille. Yhtenä tärkeimmistä rekrytointikeinoista on myös laadukas toiminta. Kun lapset viihtyvät tenniksessä, he kertovat siitä kavereille ja sitä kautta mukaan tulee uusia lapsia.

Innostavat valmentajat seuralle elintärkeitä

Seuran valmennustoiminnasta vastaavat päävalmentaja Tihveräinen ja aikuistennisvastaava Olli Penttilä. Lisäksi valmennustoiminnassa on mukana muutama tuntivalmentaja. Yksi heistä on viime joulukuussa ylioppilaaksi valmistunut Oona Eskoli, joka aloitti valmentamisen pari vuotta sitten seuran kesäleireillä. Tällä hetkellä Eskoli valmentaa noin kymmenen tuntia viikossa Temppu-, Red- ja Orange-Tennistä sekä ohjaa alakouluilla toimivia tenniskerhoja. Eskoli kertoo, että hänelle motivaatio valmentamiseen tulee siitä, kun saa lapsia innostumaan tenniksestä. Tässä hän on onnistunut hyvin, sillä esimerkiksi moni hänen ohjaamiensa tenniskerhojen oppilaista on kerhojen päätyttyä siirtynyt seuran valmennukseen.

Seuran kaikki valmentajat ovat käyneet vähintään Tennisliiton 1-tason valmentajakoulutuksen. Päävalmentaja Tihveräinen toimii myös Tennisliiton kouluttajana ja viime syksynä hänen vetämäänsä 1-tason koulutukseen osallistui viisi nykyisin Satassa valmentavaa uutta ohjaajaa. Seura pitää kuukausittain valmentajapalavereita, joissa käydään läpi tulevien viikkojen valmennustoimintaa ja suunnitellaan tunteja yhdessä. Harjoitukset sisältävät monipuolisesti teknisiä, taktisia ja fyysisiä taitoja kehittäviä harjoitteita ja jokaisella viikolla on oma teema, jonka ympärille harjoitukset rakennetaan.

– Valmentajapalaverit auttavat suunnittelemaan toimivia tunteja, kiittelee Eskoli. Hänen mukaansa on myös paljon hyötyä siitä, kun saa neuvoja kokeneemmilta valmentajilta ja pääsee valmentamaan heidän kanssaan samalle kentälle.

Valmentajien kouluttaminen ja heidän työviihtyvyydestään huolehtiminen on tennisseuralle elintärkeää. Puheenjohtaja Kailaheimo kertoo, että seuran hallitus arvostaa valmentajien tekemää työtä ja haluaa panostaa heidän kehittämiseensä. Hän korostaa, että hyvin koulutettujen valmentajien avulla seura voi erottua edukseen. Yhtenä osoituksena tästä on syksyllä käynnistetty Tempputennis, joka kauden aikana kasvoi yhdestä ryhmästä kolmeen. Päävalmentaja Tihveräisen mukaan innostavat ohjaajat ovat suurin syy Tempputenniksen suosiolle.

Valmentajien tehtävänä kannustaa kilpailemiseen

Tennis on Suomessa suosittu harrastus, mutta suhteellisen harva seuratoiminnassa mukana oleva osallistuu kilpailuihin. Tihveräinen arvelee yhden syyn olevan se, että suurin osa lasten vanhemmista ei tiedä, miten kilpaileminen tulisi aloittaa. Hän painottaa, että pelkät tiedotelehtiset ja sähköpostit eivät riitä vaan tarvitaan henkilökohtaista kontaktia myös lasten vanhempien kanssa. Satassa onkin panostettu siihen, että seuran päätoimiset valmentajat tapaavat heti kauden alkuvaiheessa sekä uudet toimintaan mukaan tulevat lapset että heidän vanhempansa. Lisäksi seuran valmentajat tuovat säännöllisesti esille sekä kotimaisia että kansainvälisiä huippupelaajia ja -kilpailuja ja kannustavat näin lapsia seuraamaan kilpatennistä.

Kilpailemisen ei tarvitse olla liian vakavaa vaan se on lapsille hauska tapa mitata omien taitojen edistymistä ja motivoi myös harjoittelemaan. Hyvien kilpailukokemusten kannalta on tärkeää, että lapset pääsevät aloittamaan sopivan tasoisissa kilpailuissa ja heitä opastetaan siihen, miten kilpailuissa toimitaan. Sata on pyrkinyt madaltamaan kilpailukynnystä järjestämällä omaa MM Tour -kilpailusarjaansa. Siinä pelataan Red-, Orange- ja Green-luokkia ja kaikki seuran harjoituksissa mukana olevat voivat osallistua kilpailuihin. Seura on myös perustamassa tulevalle talvikaudelle omaa U10-tiimiä, jossa pelaajat harjoittelevat useamman kerran viikossa ja kausiohjelmaan kuuluu käynti Tykkimäki-sarjan kilpailuissa sekä alle 9- ja 10-vuotiaiden kansallisissa kilpailuissa. Seurassa koetaan tärkeäksi, että valmentajat vievät pelaajia joukkueena kisoihin. Se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Satan miesten edustusjoukkue pelaa Norpe Tennisliigassa. Tavoitteena on tulevaisuudessa saada lisää omia kasvatteja liigajoukkueeseen. Edustusjoukkueen pelaajat harjoittelevat Laajasalon hallilla ja vierailevat säännöllisesti MM Tourin osakilpailuissa sekä silloin tällöin myös junioreiden harjoituksissa. Näin pelaajat toimivat hyvinä esikuvina nuorille tuleville kilpapelaajille. Puheenjohtaja Kailaheimolla itsellään on hyviä kokemuksia omilta juniorivuosiltaan, jolloin seuran silloiset kärkipelaajat ottivat nuorempia suojateikseen. Hän pitää myös arvokkaana maajoukkuepelaaja Heliövaaran kokemusten hyödyntämistä seuratoiminnassa.

Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin

Yksi Satan toiminnassa silmiinpistävä piirre on hyvä seurahenki. Pienenä mutta tärkeänä esimerkkinä on se, että valmentajat moikkaavat jokaista hallilla vastaantulevaa jäsentä. Puheenjohtaja Kailaheimo kertoo, että liigajoukkueen sisällä vallitseva hyvä yhteishenki on saatu välitettyä koko jäsenistöön. Hän on myös ylpeä siitä, miten sitoutuneesti hallitus ja valmentajat ovat kehittäneet seuraa. Päävalmentaja Tihveräinen on samoilla linjoilla ja kiittelee seuran hallitusta siitä, että seuralle on valittu selkeä suunta sekä korostaa hyvän yhteishengen merkitystä.

Seuran kehittäminen vaatii määrätietoista työtä paitsi työntekijöiltä myös hallitukselta. Ottaessaan vastaan puheenjohtajan tehtävän Kailaheimo ei osannut arvioida, kuinka paljon aikaa siihen uppoaisi. Hän pitää tärkeänä sitä, että jokaiselle hallituksen jäsenelle löydetään mielekäs vastuualue. Nykyään puheenjohtajan työtaakka onkin kohtuullisempi. Tänä kesänä seuran on tarkoitus päivittää viisivuotissuunnitelmaansa ja täsmentää sitä, mihin se tulevaisuudessa panostaa. Seuraava iso askel on jo näköpiirissä, sillä Laajasaloon suunnitellaan 1-2 uutta sisätenniskenttää. Laajennus toisi seuralle kaivattuja lisävuoroja valmennustoimintaan. Seuran tulevaisuus näyttääkin valoisalta, vaikka uusi aikakausi on vasta alkutaipaleella.

Hyviä käytäntöjä:

• Valmentajien kouluttaminen ja säännölliset valmentajapalaverit
• Oma MM Tour -kilpailusarja
• Edustusjoukkueen vierailut MM Tourin osakilpailuissa ja lasten harjoituksissa
• Yhteistyö lähialueen muiden seurojen kanssa

Tekstit: Henrik Zilliacus, seurapalvelupäällikkö, Tennisliitto