Ashe ja Connors – erilaiset ja samanlaiset
15.9.2015 | 07:17 | Artikkeli
Juuri päättyneen US Openin miesten kaksinpelin voitosta kävivät kisan eurooppalaiset Novak Djokovic ja Roger Federer. Pisimmälle, neljännelle kierrokselle, yhdysvaltalaisista etenivät Donald Young ja John Isner.
Viimeksi luokan voitto tuli isäntämaahan vuonna 2003, kun Andy Roddick voitti finaalissa Juan Carlos Ferreron.
Kaukana ovat siis jenkkipelaajien menestykset omassa Grand Slam –turnauksessa, ja niinpä yhdysvaltalaisen Tennis-lehden arvostettu toimittaja Peter Bodokin palaa menneitten kunnian päivien muisteluihin tuoreessa kirjassaan Ashe vs Connors. Siinä hän käy tarkasti läpi Arthur Ashen ja Jimmy Connorsin välistä Wimbledonin finaalia vuodelta 1975, josta ei muodostunut tennishistorian kannalta mitenkään ikimuistettavaa, mutta sen aikoihin kulminoituivat näiden kahden henkilökohtaiset erimielisyydet: Connors kieltäytyi liittymästä pelaajayhdistys ATP:hen, jonka puheenjohtaja Ashe oli ja Ashe syytti Davis Cup -kapteenina Connorsia epäisänmaallisuudesta, kun tämä valitsi DC-edustuksen sijasta rahakkaan ottelun Las Vegasissa. Miesten erimielisyydet olivat niin voimakkaat, että Connorsin juristi nosti oikeusjutun Ashea vastaan.
Niin kummalliselta kuin se tuntuukin, Bodo löytää miesten urasta ja elämästä paljon samanlaisuuksia, vaikka tennishistoriaa tuntevasta sellaista ei saattaisi kuvitellakaan. Hän kuvaa molempien uraa ja elämää varsin herkullisesti käyttäen lähteinä aiemmin kirjoitettuja kymmenkuntaa kirjaa, muun muassa kummankin muistelmia sekä lehtiartikkeleita. Hän on toki pitkän uran tehneen toimittajana haastatellut molempia, mutta tuoreita kommentteja kirjassa ei ole; Ashen kuolemasta on jo 22 vuotta ja Connorskin lakkasi puhumasta Bodolle vuosia sitten loukkaannuttuaan tämän artikkelista.
Tästä huolimatta kirja on tennisfriikille melkoinen makupala. Se on värikkäästi ja elävästi kirjoitettu, ja siinä kuvataan kummankin pelaajan elämänkaarta lukijaa koukuttavalla tavalla.
Teksti: Riitta Närhi
Jaa:
