Leo Palin: ”Joskus on hyvä mennä vaan voittamaan”

29.1.2016  |  13:43  |  Artikkeli

Legendat-juttusarja esittelee kahdeksan maailmanlistalla 100 parhaan pelaajan joukkoon yltänyttä suomalaista. Sarjan aloittaa Leo Palin, 59.

Pikku-Leo oli kuusivuotias tarttuessaan ensimmäisen kerran tennismailaan.

– Aluksi pelasin yksinäni seinää vastaan. Ensimmäinen varsinainen pelikaveri oli äiti. Asuin lapsuuteni Espoon Niittykummussa. Sieltä pääsi hyvin polkupyörällä Westendin tenniskeskukseen, Palin kertoo.

Liikunnallisen pojan elämään kuului myös jääkiekkoa ja futista, mutta jo varhain hän tiesi, mille lajille sydän oikeasti sykki.

– Näin 1963 Tennispalatsissa Pancho Seguran ja Torben Ulrichin. Olin täysin myyty. Kahdeksanvuotiaana päätin, että haluan pelata tennistä tosissani.

Valmentajaa Palinilla ei ollut. Itsekseen piti puurtaa. Nuori mies päätti karata ulkomaille.

– Pääsin Pepperdinen yliopistoon, jossa oli huippuhyvä tenniskoulu. Olimme aina 3–5 parhaan joukkueen joukossa USA:ssa. Minua valmensi Allan Fox, joka oli 60-luvulla useaan kertaan 10 parhaan amerikkalaispelaajan joukossa.

Kotimaisia esikuvia tennislupaukselle olivat Pekka ”Pancho” Säilä ja George ”Hohe” Berner.

– Stockholm Openissa vuonna 1969 vaikutuksen teki Ilie Năstase. Aika nopeasti esikuvaksi tuli myös Björn Borg. Hän oli ensimmäinen pelaaja, jolla oli omat valmentajat mukana. Hän muutti koko pelin. Ennen keskityttiin siihen, että piti pelata tasaisesti kaikkialla, mutta Borgin myötä alettiin keskittyä vahvuuksiin ja niiden kehittämiseen.

Joskus on hyvä mennä vaan voittamaan.

Palinilla on kaksinpelin Suomen mestaruuksia ulkokentiltä vuosilta 1977 ja 1981 ja sisäkentiltä vuosilta 1984–86. Nelinpelin Suomen mestaruus tuli ulkokentällä vuonna 1983.

– Pelasin aika harvoin Suomessa noina vuosina, Palin kuittaa.

Makoisin voitto tuli omaa idolia Hohe Berneriä vastaan.

– Se oli ylivoimaisesti hienoin mestaruustaistelu, jonka kyllä hävisin kolmen matsipallon jälkeen. Vuosi taisi olla 1975.

Nelinpeleissä Palin pelasi menestyksekkäästi Olli Rahnaston kanssa. Turnausvoitto tuli Clevelandissa.

Parhaimpia kisamuistoja on kaksinpelin ATP-turnauksen finaali Sofiassa.

– Kisa oli yksi urani parhaista. Vuosi taisi olla 1975. Voitin Alex Metrevelin semissä. Hän oli ollut Wimbledonin finaalissa pari vuotta aikaisemmin ja TOP 10 -rankingissa.

Năstasen sortsiskandaali

Mahtavin yleisö löytyy vuodelta 1979 US Openin ensimmäiseltä kierrokselta, kun Palin pelasi Ilie Năstasea vastaan.

– Centre Courtissa New Yorkissa oli todella kuuma ja kostea sää. Supertähti Năstase päätti vaihtaa sortsit kesken ottelun. Siitä tuli hirveä skandaali. Uutispätkä levisi ympäri maailmaa. Sen näkivät miljoonat ihmiset. Temppu muistetaan vieläkin täällä USA:ssa. Mitenkö matsissa kävi? No, hävisin sen suhteellisen tiukasti.

Mikä sitten on ollut parasta aikaa tennisuralla? Vastaus tulee empimättä.

– Koko se aika eli vuodet 1974–1986, vaikka tietysti mukana oli myös ylä- ja alamäkiä.

Tennisura päättyi loukkaantumiseen US Openissa 1986. Myös motivaatio jatkamiseen loppui samoihin aikoihin.

– Olin mielestäni hävinnyt liikaa. En enää saanut voittajafiiliksestä kiinni. Ihmisellä on kiintiö tappioille.

Palin kertaa menneitä hippunen kaipausta rinnassaan.

– Vuodet olivat täynnä mahtavia kokemuksia, joista jäi hienoja muistoja. Sain matkustaa ja tavata paljon ihmisiä eri puolilta maailmaa.

Nuorelle menestystä janoavalle pelaajalle Palinilla on muutama isällinen neuvo.

– Pelaa paljon ja kilpaile usein. Pidä huoli, että sinulla on enemmän voittoja kuin tappioita. Jarkko Nieminen esimerkiksi pelasi tasaisin väliajoin Futures-kisoja pitääkseen huolta voittosuhteestaan. Ei pidä vähätellä yhtäkään kilpailua. Joskus on hyvä mennä vaan voittamaan.

Leo Palin: Mitä mietin?

Juuri nyt parasta elämässä on perhe ja muutto Yhdysvaltoihin.

Aion vielä toteuttaa haaveeni kilpakentille palaamisesta veteraanina. Tavoitteenani on tulla seniorien MM-kisaan Helsinkiin kesäkuussa.

On aivan turha miettiä menneitä, keskitytään tulevaan ja pidetään positiivinen mieli.

Teksti: Tiina Lappalainen

Jaa: