Uutiset

Etusivu > Uutiset > Artikkeli > Loppuvihellys häirinnälle – urheiluyhteisö yhdessä häirintää vastaan

Loppuvihellys häirinnälle – urheiluyhteisö yhdessä häirintää vastaan

8.9.2020  |  13:00  |  Artikkeli

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. 

Tennisliitto oli yksi 48 lajiliitosta, jotka halusivat lähteä selvittämään tätä tärkeää aihetta – Tennisliitto korostaa ettei se hyväksy minkäänlaista häirintää ja haluaa olla takaamassa turvallista toimintaympäristöä kaikille lajin harrastajille. Tennisliitto on jo aiemmin tehnyt toimenpiteitä häirintää koskien lajin parissa yhdessä SUEK:n kanssa vuosina 2018-2020 – lue lisää täältä. 

Tutkimuksen tausta

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet.) Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen. 

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta. 

Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön

Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma ottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin. 

– Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen. 

– On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Salonen. 

Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä. 

– Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta saadaan kitkettyä häiritsevä puhe pois pukukopeista, kentiltä ja saleista, Salonen summaa. 

”Tennisliitto ei hyväksy minkäänlaista häirintää toiminnassaan ja otamme asian erittäin vakavasti. Haluamme olla tukemassa ja varmistamassa turvallista harrastusympäristöä kaikille lajin harrastajille.”

Tenniksen osalta vastauksia SUEK:n häirintäselvitykseen tuli yhteensä 115 (miehiä 73 ja naisia 42). Kysely lähetettiin yhteensä 3553 urheilijalle. Tutkimusraportissa kerrotaan vastausprosentin (3 %) jääneen matalaksi, minkä johdosta tuloksista ei voi tehdä yleistyksiä koko lajia koskien – tulokset kertovat yksittäisten urheilijoiden kokemuksista. Raportin vastaukset annettiin anonyymisti. Voit lukea kokonaisuudessaan tenniksen oman raportin sekä koko urheiluyhteisön Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa –raportin alla olevista linkeistä. 

HÄIRINTÄ SUOMALAISESSA KILPAURHEILUSSA -RAPORTTI
TENNIKSEN RAPORTTI

Tenniksen vastaajista 19 prosenttia oli kokenut viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa seksuaalista häirintää. Seksuaalisen häirinnän muodoista eniten tenniksessä oli koettu yleisempää häiritsevää puhetta (15 vastausta) sekä sanallista seksuaalista häirintää (seitsemän vastausta). Vakavampien muotojen osalta neljä vastaajaa kertoi kokeneensa fyysistä seksuaalista häirintää.  

Sukupuolista häirintää oli kokenut 9 prosenttia kaikista vastaajista. Sukupuolisen häirinnän muodoista eniten oli koettu ominaisuuksien vähättelyä tai kyseenalaistamista sukupuolen perusteella (kahdeksan vastausta) ja syrjintää tai sukupuolen perusteella heikompaan asemaan asettamista (viisi vastausta). 

Tutkimuksessa todettiin ettei tenniksellä lajina ole lisäävää vaikutusta seksuaaliseen eikä sukupuoliseen häirintään, eikä Tennisliiton tietoon ole tullut tapauksia, jotka edellyttäisivät jatkotoimenpiteitä. Tennisliitto suhtautuu asiaan erittäin vakavasti ja on jo aiemmin tehnyt toimenpiteitä häirintää koskien lajin parissa yhdessä SUEK:n kanssa vuosina 2018-2020 – lue lisää täältä. 

– Tennisliitto ei hyväksy minkäänlaista häirintää toiminnassaan ja otamme asian erittäin vakavasti. Haluamme olla tukemassa ja varmistamassa turvallista harrastusympäristöä kaikille lajin harrastajille. Häirinnän vastainen työ on yksi keskeisistä painopistealueista vastuullisuustyössämme, kommentoi toimitusjohtaja Teemu Purho. 

– Olemme kehittäneet toimintaamme häirintätapausten ennaltaehkäisemiseksi ja luodaksemme seuroihin selkeän prosessin, joilla häirintätapauksia selvitetään. Haluamme olla mahdollistamassa avointa ilmapiiriä ja rohkaista ihmisiä kertomaan kokemuksistaan, jatkoi Purho. 

SUEK:n tutkimusraportissa nostettiin esille toimenpidesuosituksia annettujen vastausten perusteella: 1) naisten ja vähemmistöjen asemaa tulee parantaa, 2) urheilun puhetapoja tulee muuttaa, 3) häirinnän ennaltaehkäisevä työ on tehtävä näkyväksi, 4) tietoisuutta tulee lisätä avoimen keskustelun ja koulutuksen voimin ja 5) ilmiötä tulee tutkia lisää. 

Tennisliitto on viimeisimmän vuoden aikana tehnyt viestinnällisiä toimenpiteitä häirinnän vastaisesta työstä eri sidosryhmillensä (pelaajat, valmentajat, kilpailujohtajat ja seuratoimijat) tietoisuuden lisäämiseksi ja ohjeistaakseen seuroja toimintamalleista häirinnän vastaiseen työhön.  Koulutustoimintaan tuotiin oma osio eettisiin asioihin liittyen vuoden 2019 alusta: esimerkiksi häirinnän vastainen työ tuotiin osaksi valmentajakoulutuksia ja asiaa on käsitelty yhteisissä seuratapaamisissa kuluneen puolentoista vuoden aikana – näihin tapaamisiin on osallistunut yli 250 seuratoimijaa vuosien 2018–2020 aikana. 

Vuoden 2019 alusta alkaen on Tennisliitossa toiminut eettinen toimikunta. Toimikunnan tehtävänä on edistää eettisiä asioita kokonaisuudessaan Tennisliiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-ohjeistukseen pohjautuen. Ohjeistuksessa suositellaan seuroille toimintamalleja tasavertaisuuden, turvallisen harrastusympäristön, sukupuolten tasa-arvon sekä rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi seuratoiminnassa. 

Muistilista pelaajalle häirintätapauksissa

Mikäli olet joutunut tai tiedät toisen joutuneen minkäänlaisen häirinnän uhriksi, kerro asiasta välittömästi luotettavalle aikuiselle, kuten vanhemmillesi, esimiehellesi, seurasi toiminnanjohtajalle, seurasi puheenjohtajalle tai Suomen Tennisliitolle. Suosittelemme olemaan kuitenkin yhteydessä SUEK:iin joko suoraan tai nimettömästi ILMO-palvelun kautta. 

Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä:

Jaa:

Seuraava uutinen: Ruusuvuorelle niukka tappio… →

OmaTennis-sovellus

OmaTennis on jokaisen tennispelaajan sovellus, pysy ajantasalla viimeisimmistä tennisuutisista ja käytä helposti TennisClubia ja TennisÄssää sovelluksen avulla.

LATAA: GOOGLE PLAY | APP STORE