Porsche Junior Team Finlandin valmentajien kuulumisia – ”Oikean innostuksen kautta myös ohjattuun harjoitteluun saadaan enemmän tehoa ja laatua, kun merkitys lajille on löytynyt.”

5.4.2020  |  10:35  |  Artikkeli, Seurat

Tennis Europen Winter Cup -joukkuekilpailut ovat talvelta Suomen osalta pelattu. Emme tällä kertaa yltäneet jatkopaikkoihin turnauksessa. Winter cupit ovat nähdäksemme hyviä näyteikkunoita eri maiden junioritennikseen. Kaikilla Euroopan mailla on näissä tapahtumissa alle 12- ja 14-vuotiaiden kärkipelaajat mukana.

Muutamia huomioita heräsi Suomen junioritenniksestä verrattuna muihin maihin. Harjoitellaanko me Suomessa tarpeeksi? Tässä emme tarkoita pelkästään ohjattua harjoittelua tenniksessä. Ikäluokkien kärkipelaajien harjoitusmäärät 13-14 -vuotiaana arjessa ovat järjestäen 6 päivää viikossa ja 5-6 näistä harjoituspäivistä harjoitellaan kaksi kertaa päivässä. Vastassamme on siis lapsia ja nuoria, jotka ovat useamman vuoden tottuneet harjoittelemaan 15-20 tuntia viikkotasolla. Tähän päälle tulevat ottelumäärät (100—150), joista suuri osa on kansainvälisiä otteluita.

Ratkaisumalleina meidän on vaikea kuvitella, että pääsemme helposti monessa paikassa näihin harjoitustunteihin kiinni. Näemme nyt ja tulevaisuudessa, että meidän tulee tehdä entistä paremmin lasten tennisvaihe (alle 10-vuotiaiden toiminta) peilattuna kansainväliseen juniorikilpailuun. Valmentajien avaintehtävä lasten tenniksessä on auttaa lapsia löytämään sellainen innostus tennikseen, että ei puhuta vaan ohjatuista tunneista vaan lapsi alkaa harjoitella tennistä usean tunnin päivässä (katsoa ja miettiä tennistä, lyödä palloa seinää vasten kotona ja hallilla sekä alkaa unelmoida tenniksestä).

Oikean innostuksen kautta myös ohjattuun harjoitteluun saadaan enemmän tehoa ja laatua, kun merkitys lajille on löytynyt. Silloin voidaan uskoa, että vähemmällä lajimäärällä ja muulla urheilumäärällä päästään kehityksessä myöhemmin siirrännäisvaikutukseen, mikäli kokonaisurheilumäärä on tarpeeksi iso (yli 30 tuntia per viikko).

Oikean innostuksen kautta myös ohjattuun harjoitteluun saadaan enemmän tehoa ja laatua, kun merkitys lajille on löytynyt.

Koulujärjestelmä kilpailuetuna ja oppimisen ilon kautta eteenpäin

Kilpailuetuna muihin maihin suomalainen koulujärjestelmä on hyvä ja joustava. Se takaa tennikselle mahdollisuuden tarttua aamu- ja varhaisiin iltapäiväaikoihin harjoittelussa. Tämä on lapsille monesti erittäin hyvä vireystilan kannalta ja sen lisäksi se mahdollistaa monilajisuutta sekä helpottaa perheiden arkea. Myös harjoittelu- ja kilpailumäärien kokonaiskuormassa kannattaa hyödyntää järkevästi koulujen loma-ajat ja rytmittää tätä kautta vuosisuunnitelmaa.

Kilpatenniksen näkökulmasta harjoittelun laadussa on hyvä miettiä seuravalmennuksessa: kuka määrittää toimintaa? Mikäli toimintaa määrittää innokkaimmat ja osaavimmat pelaajat, niin heille tulee tarjota koko ajan lisää haastetta toimintaan. Uskomme, että kun toimintaa suunnitellaan innokkaimpien ehdolla, niin vaatimustaso nousee ryhmän sisällä ja kilpaurheilun näkökulmasta myös ilmapiiri paranee.

Muistetaan myös, että lasten ja nuorten tenniksessä oppiminen koukuttaa. Eli valmentajan ja ohjaajan tehtävä on uskaltaa auttaa pelaajia löytämään seuraavia tasoja kehityksessä. Meidän valmentajien täytyy uskaltaa nykyaikana välittävällä otteella vaatia jokaiselta pelaajalta päivittäin omaa parastaan. Muistetaan kuitenkin, että valmentaja huolehtii kuitenkin maksimissaan 3-4 tunnista päivässä ja vanhemmat loput tunneista vuorokaudessa kehityksen eteen. Täten tiivis yhteistyö valmentajan ja kodin välillä lasten kehityksen parhaaksi nousee avainasemaan.

Laadukkaiden otteluiden määrä on tärkeässä asemassa kehityksen kannalta

Laadukkaiden otteluiden suhteen on meillä haasteina vähäinen kilpapelaajien määrä. Se johtaa monesti siihen, että vastustajat käy liian tutuiksi ja kunnon kilpailu jää puuttumaan. Tennis on mahtava laji siinä, että pääsemme jo nuoresta iästä huolimatta pelaamaan kansainvälisiä kilpailuja ja otteluita. Enemmän suosittelisimme seuraamaan laadukkaiden otteluiden määrää kuin kilpailuiden määrää vuositasolla. Nuoret pelaajat tarvitsevat paljon kilpailullisia pelejä, joissa tosissaan kamppaillaan siitä sääntöjen puitteissa kumpi kentältä tulee voittajana takaisin.

Enemmän suosittelisimme seuraamaan laadukkaiden otteluiden määrää kuin kilpailuiden määrää vuositasolla. Nuoret pelaajat tarvitsevat paljon kilpailullisia pelejä, joissa tosissaan kamppaillaan siitä sääntöjen puitteissa kumpi kentältä tulee voittajana takaisin.

Lajin vaatimuksissa junioritenniksessä alle 12-vuotiaiden Winter Cup -alkulohkon kärkipelaajilla näkyi vahva lyöntitoleranssi ja aktiivinen jalkatyö/liikkuminen. Vahva krossipelaaminen takakenttäpelissä ja etenkin syvä krossipelaaminen toi paljon pisteitä joko suoraan tai antoi krossin kautta hyvän hyökkäysasetelman. Krossin kautta linjaan hyökkäyksiä ei näkynyt juuri ollenkaan tai läpilyöntejä krossista linjaan.

Fyysiset valmiudet ja voiman tuotto ei ole vielä kehittynyt alle 12-vuotiaiden vaiheessa. Pelaajien tulevat aseet peliin alkavat näkyä, mutta niitä on vielä haastava tehokkaasti käyttää. Syöttämisessä kärkipelaajilla oli taitava heittoliike ja mailan käyttö. Pelaajat pystyivät käyttämään eri kierteitä ja suuntaamaan syöttöä tavoitteellisesti.

Alle 14-vuotiaiden kärkipelaajilla fyysisen kehityksen myötä, etenkin tytöillä, alkoi näkyä jo aseiden käyttö omassa pelaamisessa. Syötön merkitys kasvaa isosti 12-14 -vuotiaissa ja kärkipelaajat alkavat saada jo 1-2 pistettä/peli syötöllä tai syöttö + seuraava -lyönti kuvion kautta. Kentällä myös rutiinit alkavat vahvemmin näkyä, pisteiden välinen aika ja keskittyminen aina seuraavaan pisteeseen à tavoite, mitä yrität ja tavoittelet ratkaisuillasi. Ymmärrys pelaamisesta ja kilpailemisesta on kärkijunioreilla jo hyvällä tasolla.

Fyysiset valmiudet ennen murrosikää

Taitojen kehittämisessä korostuu:

• puhtaan heittoliikkeen/ rotaation kehittäminen
• tenniksen liikkumistekniikoiden opettelu: liikkeelle lähdöt-pysähdykset, erilaiset sivuttain liikkumisen tyylit, liikkumisen rytmittäminen ja rytmin muuttaminen, suunnanmuutokset
  • vaiheen lopussa hyvä liikkumistekniikka kaikkiin suuntiin ja pysähdyksissä-suunnan muutoksissa
• dynaamisen tasapainon kehittäminen
• monen tehtävän samanaikainen suorittaminen

Pohkeiden ”hermotus”/ bounce

• tennisliikkumisen perusta> hyppynaru on hyvä apuväline

Kehon toiminnallisuuden kehittäminen

• liikkuvuus (nilkat, lonkan seutu, olkapään kierrot)
• ryhti
• suhteellinen voimantuotto (1-jalan kyykky, punnerrus/ lapapito, pakarapito, selkäpito)
• oikea aktivoitumisjärjestys: pakara ennen takareittä ja alaselkää
• lihastasapaino – varsinkin kehon etu- ja takapuolen tasapaino

Aerobisen pohjan kehittäminen – urheilumäärät yli 30 tuntia per viikko

Luuston, lihaksiston ja nivelten vahvistaminen monipuolisen liikunnan kautta

Kentän ulkopuolisessa toiminnassa on iso ero 11-12 -vuotiaissa verrattuna 13-14 -vuotiaisiin. 13-14 -vuotiaiden parhaat pelaajat osaavat jo hyvin huolehtia itsestään, mikä näkyy esimerkiksi valmistautumisessa peliin ja toiminnassa pelin jälkeen. Urheilijaksi kasvaminen alkaa olla jo mallikkaalla tasolla 14-vuotiaiden kärkipelaajilla. Uskomme, että tätä on opittu paljon hyvien esimerkkien kautta aidoissa olosuhteissa.

Nelinpelissä näkyi isoja eroja pelaamisessa. Maat/pelaajat, jotka ovat systemaattisesti harjoitelleet nelinpeliä arjessa, olivat selvästi edellä. Nelinpeli nousee joukkuekilpailussa monesti ratkaisevaan rooliin ja tähän on myös hyvä kiinnittää huomiota kärkijunioreidemme kanssa, että pääsemme seuraavalle tasolle näissä tapahtumissa.

Terveisin,

Porsche Junior Team Finlandin valmentajat

Jaa: