TE Specific Theme -valmenajakonferenssi Valenciassa

15.10.2013  |  12:39

Eurooppalaiset valmentajat Specific Theme-konferenssissa Valenciassa. 

Euroopan Tennisliitto järjesti toisen kerran valmentajakoulutukseen erikoistuneen ”Specific Theme”-konferenssin Valenciassa,
Espanjansa 3.-6.10.  Mukana oli viitisenkymmentä valmennuksen kouluttajaa Euroopasta ja sen ulkopuoleltakin, mm. Keniasta ja Egyptistä.
Konferenssin alustajina oli useita huippuasiantuntijoita, kuten Frank Van Fraayenhoven Hollantista, Mark Tennant Britanniasta ja Calle Hageskog Ruotsista.

Valmentajan osaaminen

Kun ensimmäisessä Specific Theme -konferenssissa Portugalissa vuonna 2011 kartoitettiin Euroopan tennismaiden koulutusjärjestelmiä, keskityttiin tällä kertaa valmentajien osaamisen tunnistamiseen, sen arviointiin ja kehittämiseen.
Osaaminen jaettiin neljään kohtaan:  to Know (tiedot, visio), to Do (taidot), to Be (asenne, persona) ja to Want (motivaatio, sydän).
Valmentajien osaamisen arvioinnissa on kiinnitettävä huomio paitsi tietämykseen, myös käytännön toiminnan ja seurassa tapahtuvan oppimisen arviointiin. Huomiota on lisäksi annettava valmentajan oppimisen ja itsereflektointitaitojen arvioinnille ja kehittymiselle.
Seurojen ja työssä oppimisen roolit nähtiin todella tärkeinä, ja niitä tulee jatkossa painottaa entistä enemmän.

Valmentajien kehittäjä

Paljon keskustelua syntyi kouluttajien roolista. Kouluttaja-sanaa parempana nähtiin ”valmentajien kehittäjä”-nimike.
Kouluttajien ammattitaidossa sekä nyt että tulevaisuudessa painottuvat eri asiat kuin ennen: ei enää painoteta jonkun alan ”ekspertismiä” tai huippukouluttautumista, vaan taitoa saada valmentajat kehittymään, luoda kehittymiselle puitteet ja oppimisympäristö, arvioida ja haastaa kehittymään jokaista hänen omista lähtökohdistaan – enemmän asettaa oikeita kysymyksiä kuin kertoa! Näin on myös nykyvalmennuksessa.

Koulutuksissa tavoite on olla mukana kehityksessä, siis kehittää uusia koulutus- ja arviointimuotoja, kuten sähköistä oppimisympäristöä ja -oppimispäiväkirjoja, itse- ja vertaisarviointeja sekä videointeja.

Koulutusjärjestelmien vertailua 

Ranska, Espanja ja Iso-Britannia esittelivät omaa koulutusjärjestelmäänsä sekä yhteistyötä liiton ja yliopiston välillä.
Maiden välillä on suuria eroja käytettävissä olevissa tuntimäärissä ja resursseissa, joista Ranskalla on suurimmat kokonaisuudet: Ranskan tennisliitolla on 300 työntekijää tekemässä valmentajien ja pelaajien kehitysohjelmia, siellä annetaan 1200 tuntia kontaktiopetusta ja vuotuinen opiskelumaksu koulutuskeskuksessa on 25 000 euroa, jonka valtio maksaa
työttömyyden ehkäisemiseksi.

Suomen kokonaisuutta suurista tennismaista on lähimpänä Iso-Britannia, jossa kontaktiopetusmäärät lähellä samoja.

Valencian konferenssissa kävi ilmi, että tennisvalmentajilla ei ole työttömyyttä, joskin moni joutuu tekemään hajautettua työtä. Toimenkuva koostuu monenlaisista tehtävistä monissa seuroissa tai akatemioissa.

16 sertifioitua maata

Miguel Crespo Kansainvälisestä Tennisliitosta kertoi ITF:n valmennusjärjestelmien tunnistamis- ja sertifiointihankkeesta, jossa maiden järjestelmille myönnetään kultainen, hopeinen tai pronssinen sertifikaatti ja lupa käyttää ITF-tunnusta koulutuksissaan. Tällä hetkellä 16 maalle on myönnetty kultainen sertifikaatti, ja Suomi on yksi niistä ainoana Pohjois-Euroopan maana.

Oli hienoa huomata, että Suomessa 2005-13 tehdyt koulutusten kehityshankkeet ovat olleet kansainvälisen linjan mukaisia ja suunta on oikea – siitä osoituksena onkin tuo sertifiointi.

Konferenssista sai jälleen erittäin paljon loistavaa tietoa, suuntaa koulutusjärjestelmän kehittämiselle ja  tärkeitä kontakteja. Calle Hageskogin kanssa keskustelin hänen rakentamastaan mallista Växjön yliopistoon. Sitä tullaan hyödyntämään tammikuussa alkavassa Liikuntakeskus Pajulahden Valmentajan ammattitutkinnossa, jonka johtajana aloitan.

Teksti Pekka Kainulainen

 

Jaa: