Toimintakertomus 2023: positiivinen kehityssuunta kaikkien toimintojen osalta – tutustu kattavaan tilannekatsaukseen
24.4.2024 | 07:00 | Raportit
Vuosi 2023 oli ikimuistoinen ja historiallinen tenniksessä; Davis Cup -huuman ohessa näkyy vahvaa ja positiivista pelivirettä niin kilpailu-, seura- ja koulutus- kuin valmennustoiminnan osalta.
Tennisliiton kevätkokous järjestettiin 23.4.2023, jossa hyväksyttiin toimintakertomus ja tilinpäätös 2023 sekä myönnettiin vastuuvapautus liiton hallitukselle ja toimitusjohtajalle.
TOIMINTAKERTOMUS 2023
TENNIKSEN STRATEGIA 2021-2024
Hyvä taloudellinen tulos mahdollistanut ja mahdollistaa strategian toteuttamista
2023 oli ennennäkemätön huipputenniksen vuosi. Taloudellisesti se näkyi myös hyvänä Suomen Tennisliitto ry:n tuloksena, joka mahdollisti edellisten koronavuosien tapahtumatuotantojen kuluerien maksuja ja investointeja tulevaisuuteen.
Tennisliiton tilikausi päättyi 124 554,91 euroa ylijäämäiseksi; kokonaistuotot olivat hieman yli neljä miljoonaa. Tennisliitto Finland Oy:n, jonka kautta tehdään kumppanuuksia ja tapahtumia, liikevaihto oli lähes 500 000 euroa ja tulos 6789,99 euroa alijäämäinen.
Taloudellisesti merkittävin asia oli miesten Davis Cup -maajoukkueen menestys, joka kasvatti vuoden tuottoja merkittävästi. Maailman huipulla kilpaileminen vaatii myös kovia panostuksia joukkueen ympärille ja siten myös kulut joukkueen toiminnasta olivat suuria. Vuoden 2023 tuotoilla maksettiin myös aiempien vuosien kustannuksia tapahtumista, joihin on tenniksen strategian mukaisesti panostettu jo useiden vuosien ajan.
Hyvä tulos on kuitenkin mahdollistanut myös uusia investointeja huipputenniksen osaamisen kehittämiseen, esimerkiksi Jan de Wittin koulutusohjelma ja Kim Tiilikaisen palkkaus valmennuskeskuksen toimintaan, ja tulevia tapahtumia silmällä pitäen, esimerkiksi keväällä 2024 järjestetty naisten Helsinki Open -ammattilaisturnaus.
”Toimintamme on taloudellisesti hyvällä pohjalla. Tilanteemme mahdollistaa harkittujen strategian mukaisten investointien tekemistä; samaan aikaan hallitus ja operatiivinen henkilöstö yhdessä seurojen kanssa työstävät tulevaa tenniksen strategiaa 2025-2028, jota silmällä pitäen taloudellinen tilanne antaa hyvän pohjan ottaen huomioon myös epävarmuudet liikuntayhteisöä kohtaavissa leikkauksissa”, kommentoi Tennisliiton toimitusjohtaja Teemu Purho.
Vuosi oli myös ennätyksellinen kumppanuustoiminnan osalta, kun varainhankinnan kokonaistuotot ylittivät ensimmäistä kertaa 500 000 euroa. Opetusministeriön myöntämä valtion toiminta-avustus oli yhteensä 354 000 euroa.
Uudistuksia ja merkittävää kasvua kilpailutoiminnassa
Vuoden 2023 osalta voidaan todeta, että kilpaileminen kiinnostaa entistä enemmän; strategian mukaisesti kasvua on haettu harrastetenniksen puolelta, kilpailujärjestelmään tehdyt uudistukset tämän osalta ovat tuoneet kasvua.
Merkittävä muutos oli tasopisteiden saaminen TennisÄssässä ylläpidetyistä seurakilpailuista ja hallisarjoista 1.1.2023 alkaen sekä rankingien poistuminen ja tilalle tullut Yearly Race -luokkapistelaskenta. Tutustu uudistuksiin tarkemmin täältä.
Perinteinen mittari, eli lisenssipelaajien määrä (virallinen kilpailutoiminta), oli yhteensä 5689 (+20%, 2022: 4757). Harrastelisenssien määrä (seurakilpailut ja hallisarjat; lisenssi on veloitukseton seurojen jäsenille) puolestaan oli jo 28 632 (+27%, 2022: 22 523).
Seurakilpailut ja hallisarjat ovat merkittävästi kasvattaneet mahdollisuuksia kilpailla ja se näkyy kilpapelaajien määrän vahvana kasvuna. Vuonna 2023 järjestettiin yhteensä 139 seurakilpailua (+321%, 2022: 33) ja 24 hallisarjaa (+71%, 2022: 14). Yhteensä pelaajia, jotka ovat pelanneet ainakin yhden TennisÄssään merkatun ottelun (virallinen kansallinen kilpailu tai seurakilpailu) oli 6278 (+20%, 2022: 5245).
Harrastekilpailemisen lisäksi vahvalla kasvu-uralla jatkoi joukkuemuotoinen pelaaminen, eli sarjatennis. Yleisessä sarjatenniksessä (TEHO Tennisliiga ja I-V-divisioonat) oli sisä- ja ulkokaudella yhteensä 612 joukkuetta (+9%, 2021-2022 562) ja 2042 eri pelaajaa (+14%, 2022: 1792). Kasvu on ollut merkittävää ja sysäyksenä tälle voidaan nähdä joukkuepelaamisen kiinnostavuus, yleisen sarjatenniksen uudistukset pelaamisen helpottamiseksi ja sarjatenniksen markkinointi. Lisäksi senioreiden sarjatenniksessä, jota ylläpitää Senioritennis ry, oli kasvua pelaajamäärissä, vaikkakin joukkuemäärä laski.
”Strategiakauden aikaiset panostuksemme ja yhteistyömme seurojen kanssa harrastekilpailemiseen näkyy nyt vahvana kasvuna pelaajamäärissä. Tavoitteen mukaisesti kilpailutoimintaamme linkittyy yhä useampi ja luvut sekä palautteet näyttävät myös polun johtavan virallisen kansallisen kisatoiminnan pariin. Töitä täytyy tehdä ja kehittyä jatkossakin, jotta varmistumme ohjautuvuudesta harrastepuolelta kansalliselle tasolle”, tiivisti kilpailupäällikkö Raisa Törnroos-Heinonen.
”Seurat ovat upeasti lähteneet kasvattamaan seurakilpailuiden määrää ja selvästi yksi vetovoimainen virallisen kilpailemisen muoto on sarjatennis. Joukkuemuotoisessa pelaamisessa tuntuu olevan imua ja niin seurat kuin pelaajat kertovat toiminnan merkittävyydestä”, jatkoi kilpailu- ja huipputenniskoordinaattori sekä sarjatennisvastaava Eliisa Lindfors.
Törnroos-Heinonen ja Lindfors korostavat tulevaisuudessa olevan tärkeää yhdessä löytää ne virallisen kilpailemisen muodot ja alueelliset toiminnot, jotka houkuttelevat harrastepelaajat viralliselle kisapolulle.
Tennisliitto julkaisi vuoden aikana kolme tasoluetteloa, josta viimeisimmässä oli 4805 pelaajaa (2022: 3686) – naisia 1329 (957) ja miehiä 3476 (2729). Pelaaja on tasoluettelossa, mikäli hänellä on vähintään yksi voittotulos kahden vuoden sisään.
Seura- ja koulutustoiminta jatkui vakaasti – seurojen toiminta aktiivista, kuitenkin jäsenmäärän kasvu pysähtyi
Seura- ja koulutustoiminnan runko säilyi samana edeltäviin vuosiin verrattuna. Laatuseuraohjelma sekä ohjaaja- ja valmentajakoulutukset toimivat seurojen kehittämisen pääkanavina; Tennisliiton asiakaspalvelu tuki ja kehitti puolestaan TennisClub-toiminnanohjausjärjestelmään ja TennisÄssä-kilpailujärjestelmään liittyvissä asioissa.
Vuodesta 2015 lähtien yhtäjaksoisesti kasvussa olleen seurojen jäsenmäärän nousu pysähtyi ainakin toistaiseksi. Aikuisharrastajien, naiset (+1%) ja miehet (+0,1%), määrät kasvoivat maltillisesti, mutta junioreissa niin pojissa (-7%) kuin tytöissä (-5%) tuli tiputusta.
”Pientä laskua tuli, mutta edelleen kasvu-ura seuratoiminnan aktiivisuudessa ja palveluina näkyy vahvana. Huomioon on otettava yleinen yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne, mikä luo haasteita kotitalouksille. Myös meidän seurojen valmennustoiminnan ilmoittautumisikkunat ovat keväällä ja syksyllä; onkin mielenkiintoista nähdä, että miten vahva huipputennisvuosi 2023 näkyy tulevaisuudessa. Toki tämä on myös mietinnän paikka ja mahdollisuus, että voimmeko luoda uutta toimintaa perinteisen valmennustoiminnan rinnalle, kun kysyntää tuntuu olevan; kuitenkin samaan aikaan on kasvukeskuksissa olosuhteille lisätarvetta”, pohdiskeli Purho.
Merkittävä panostus oli strategian kilpailullisuus-aspektin mukainen kilpa- ja huippuseurojen kehitysprojekti; prosessissa ovat mukana HVS-Tennis, Tampereen Tennisseura, Smash, Grani Tennis, Valko-Pallo, Sata-Tennis, Helsingin Lawn-Tennis Klubi, TVS-Tennis, Åbo Lawn-Tennis Klubb, Hangon Tenniskerho ja Espoon Verkkopalloseura.
Tavoitteena on kehittää seuran toimintaa ja miettiä mitä asioita voitaisiin yhdessä edistää kilpa- ja huipputenniksen kehitykseen Suomessa. Konkreettisena yhteisenä kehitysasiana koetaan kilpapelaajien määrän kasvattaminen eri juniorivaiheissa. Kilpa- ja huippuseuraprosessi päättyy kevät/kesä 2024 seurojen auditointeihin.
”Prosessi on tuonut seuroja lähemmäksi toisiaan ja mahdollistanut yhteisen näkemyksen luomista entistä vahvemmin kilpa- ja huipputennistoiminnasta. Tämän prosessin lisäksi olemme jatkaneet ohjaaja- ja valmennuskoulutusten tekemistä; mielestäni siellä näkyvä aktiivisuus korostaa hyvinvoivaa seuratoimintakenttäämme”, kommentoi koulutuspäällikkö Harri Suutarinen.
Vuoden aikana järjestettiin myös toistamiseen valmentajapäivät toukokuussa Vierumäellä, valtakunnallinen seurafoorumi heinäkuussa Tampereella, alueellisia seuratapaamisia syksyllä (Varsinais-Suomi, Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi) ja olosuhdeseminaari marraskuussa Helsingissä. Myös kilpailujohtaja- ja tuomarikoulutuksilla kehitettiin ja aktivoitiin henkilöitä kilpailutoiminnan pariin.
Vuotuinen yhteiskunnallisesti merkityksellinen ja lajia tutuksi tekevä Street Tennis -toiminta sai uuden pääsponsorin OP Ryhmän. Hippo Street Tennis -koulukiertue vieraili 52 koululla ja 13 eri paikkakunnalla. Lisäksi Hippo Street Tennis -konseptilla liikutettiin lapsia mm. Olympiapäivillä Helsingissä sekä School Action Dayssa Espoossa. Kiertue ja tapahtumat liikuttivat yhteensä 13 670 osallistujaa 22 eri paikkakunnalla ympäri Suomen.
Yhteiskuntavastuulliset toimet on vahvasti myös tenniksen vastuullisuusohjelmassa läsnä. Viime vuoden aikana jatkettiin vastuullisuustyötä viiden pilarin voimin: 1) hyvä hallinto, 2) turvallinen toimintaympäristö, 3) yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, 4) ympäristö ja ilmasto sekä 5) antidoping.
Tenniksen vastuullisuusmerkin avulla jalkautettiin vastuullisuusohjelma seurakentälle. Vastuullisuusmerkki on integroitu osaksi tenniksen laatuseuraohjelmaa, eli kaikki laatuseuramerkinnän suorittavat tekevät myös toimenpiteet vastuullisen toiminnan osalta.
Vuoden 2023 yksi isoimpia kokonaisuuksia oli Reilu Peli -dokumentaation (antidoping ja kilpailumanipulaation vastainen toiminta) luominen ja siitä viestiminen. Tämän lisäksi valmisteltiin uutta ohjeistusta sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden osallistumisesta tenniksen kilpailutoimintaan. Lisäksi Tennisliitto aloitti toimintansa hiilijalanjälkilaskennan laskemisen. Edellä mainitut työstöt julkaistiin alkuvuodesta 2024.
TENNIKSEN VASTUULLISUUSOHJELMA
Huipputenniksen uskomaton vuosi – valmennuskeskustoiminta tähtää huipputenniksen jatkuvuuden varmistamiseen
Vuonna 2023 valmennustoimintaa toteutettiin tenniksen strategian 2021-2024 tavoitteiden mukaisesti, eli avittamaan nuorten maajoukkuepelaajia yltämään alle 14- ja 18-vuotiaiden kansainvälisiin rankingtavoitteisiin (Tennis Europe 14v. TOP-50 ja ITF 18v. TOP-100).
Nuorten maajoukkueiden toiminta (alle 12-, alle 14- ja alle 18-vuotiaat) oli aktiivista pitäen sisällään lukuisia kilpailumatkoja. Alle 14-vuotiaissa kansainvälisiä kisamatkoja toteutettiin 13 Tennis Europe -kisoihin ja 6 erillistä arvokisamatkaa sekä alle 18-vuotiaissa matkoja oli 23 kilpailuun, joista 16 ITF-kisoihin ja seitsemän arvokisoihin.
Linus Lagerbohm saavutti 16-vuotiaiden kaksinpelin EM-hopeaa sekä nelinpelissä EM-pronssia yhdessä Oskari Paldaniuksen kanssa. Lisäksi Lagerbohm osallistui TE16 Masters –kilpailuun sijoittuen toiseksi.
Tennisliiton huipputennispanostus junioreihin jatkui ja kasvoi valmennuskeskustoiminnan avulla. Valtakunnallinen valmennuskeskus jatkoi toimintaansa Talin Tenniskeskuksessa yhteistyössä HVS-Tenniksen kanssa; toiminnassa oli mukana 11 pelaajaa. Valmennuskeskustoimintaa laajennetaan alueellisesti ja syksyllä toiminta aloitettiin uudella alueellisella valmennuskeskus -konseptilla Helsingin Myllypurossa yhteistyössä Smashin ja Sata-Tenniksen kanssa; kuusi pelaajaa aloitti mukana toiminnassa.
”Meille on tärkeää mahdollistaa suomalaisjunioreille kansainvälisiä kokemuksia ja mahdollisuus yltää ammattilaiseksi. Tätä varten järjestämme paljon kansainvälisiä juniorikisoja Suomessa sekä teemme merkittävän määrän ulkomaan kisamatkoja maajoukkuetoiminnassa. Iso panostus ja huomioarvo on ollut ja tulee olemaan valmennuskeskustoiminnan kehittämisessä ja ensimmäiset askeleet alueelliseen toimintaan on myös nyt otettu”, kommentoi huipputennis- ja tapahtumapäällikkö Roope Kailaheimo.
Osana koulutustoimintaa tehtiin merkittävä panostus valmentajien kehittämiseksi, kun saksalainen lajilegenda Jan de Witt lähti luotsaamaan 9 suomalaista valmentajaa kansainvälisten vaatimustasojen mukaisesti: Boris Chernov, Danil Gavrilyuk, Emma Laine, Jarkko Nieminen, Joonas Jalkanen, Mikko Järvenpää, Piia Suomalainen, Ville Tuovinen ja Ville-Petteri Ahti.
Aikuisten huippu-urheilu tarjosi lukuisia ilonhetkiä. Harri Heliövaarasta tuli toinen suomalainen grand slam -turnausvoittaja voitettuaan sekanelinpelin US Openissa parinaan Anna Danilina. Lisäksi Emil Ruusuvuori nousi parhaimmillaan kaksinpelissä maailmanlistan lukemaan 37; myös Laura Hietarannan hyvät otteet nostivat tämän jo TOP500-pelaajaksi.
Naisten maajoukkueelta, Porsche Billie Jean King Cup Team Finland, jäi nousu II-ryhmään haaveeksi niukimmalla mahdollisella tavalla. Miesten maajoukkue, Porsche Davis Cup Team Finland, puolestaan teki suomalaista tennishistoriaa joukkueella Ruusuvuori, Heliövaara, Otto Virtanen, Patrik Niklas-Salminen, Patrick Kaukovalta ja Eero Vasa sekä kapteeni Jarkko Nieminen.
Kapteeni Nieminen aloitti maajoukkuekapteenina 2018 ja Suomi oli II-ryhmässä. Nousu on vienyt Suomen sensaatiomaisesti maailmanlistalla kymmenen parhaan joukkoon ja viime vuonna maajoukkue ylsi ensimmäistä kertaa finaalivaiheeseen, jonne oli yltänyt kerran aiemmin naisten maajoukkue 1993. Davis Cup Finalsissa, eli MM-kisoissa, Suomi eteni alkulohkosta kahdeksan parhaan maan finaaliin ja lopulta aina välieriin asti.
Davis Cup -tapahtumat Suomessa ovat kasvaneet vuosien kovan työn tuloksena uusille lukemille. Ennen maaotteluita pelattiin 500-1000 katsojan edessä, mutta nyt lukemat ovat yli kymmenkertaistuneet. Vuoden 2023 helmikuussa Espoo Metro Areenalle tuli kahden päivän aikana 9500 katsojaa todistamaan historiallista MM-kisoihin vienyttä voittoa Argentiinasta; päiväkohtainen yleisöennätys asetettiin lukemaan 5200.
”Kiitos kaikille sidosryhmillemme ja tapahtumatiimeille vuosien varrella; olemme yhdessä tavoitelleet jotain uutta ja suurempaa sekä onnistuneet siinä. Myös kansainvälinen Tennisliitto ITF kuvailee tapahtumiamme huipputasoisiksi ja vertailua tehdään isoihin grand slam -maihin”, sanoi Kailaheimo.
Loppuvuodesta MM-kisojen alkulohkovaihetta Kroatiaan saapui seuraamaan lähes 500 suomalaista ja Málagan ihmettä oli todistamassa eri arvioiden mukaan yli 5000 suomalaista. Unohtamatta tietenkään koko kansan puheenaiheeksi nousemista Linnan juhlissa.
Vuosi 2024 alkoi myös ennätyksellisesti ja historiallisesti. Voittoa Portugalista ja toista peräkkäistä Davis Cup Finals -paikkaa Turussa oli seuraamassa 14 454 katsojaa ja päiväkohtainen ennätysyleisö on nyt 7824. Ennen Turun tapahtumaa Davis Cup -joukkue palkittiin Urheilugaalassa Vuoden joukkueena ja Esikuvana sekä Nieminen valittiin Suomen Valmentajien toimesta Vuoden valmentajaksi.
Tennis näkyy ja kuuluu paremmin kuin koskaan
Sponsor Navigator 2024 osoittaa tenniksen nousukiidon jatkuneen myös vuonna 2023. Suosituimpien urheilulajien listalla tennis nousi kaksi sijaa ja on nyt korkeammalla kuin koskaan kolkuttelemassa TOP10-sijoitusta lukemassa 11. Edeltävä huippulukema oli Jarkko Niemisen ammattilaisvuosien aikaan 2007, 2010 ja 2012, kun tennis oli listauksessa 12. Suomalaisten suosikkilajit ovat samat kuin viime vuonna: jääkiekko, yleisurheilu, hiihto, jalkapallo ja ralli.
Suosituimpien urheilijoiden listauksessa näkyy myös vahvat ja alati vahvistuvat tennispelaajien brändit. Emil Ruusuvuori nousi sivuamaan Niemisen kaikkien aikojen parasta noteerausta numero 16. Ruusuvuori oli edeltävien vuosien tutkimuksissa lukemissa 21 ja 40. Harri Heliövaara on yksi kovimman nousun tehneistä urheilijoista. Nelinpeliäsässä löytyy sijalta 49 ja nousua komeasti 26 sijaa. Aikuisväestössä (18+) suosituin aktiiviurheilija on Wilma Murto. Seuraavat sijat valloittavat Kalle Rovanperä, Iivo Niskanen, Lauri Markkanen ja Patrik Laine.
Sponsor Insight mittaa laajalti myös Tennisliiton ja tenniksen medianäkyvyyttä. Tennisliiton omien kanavien (kotisivut ja sosiaalinen media) ja ansaitun median tavoittavuus ovat nyt jo neljättä vuotta putkeen vahvassa kasvussa. Mediaesiintymiset (TV, Press- ja Web-kuvamäärät) kasvoivat toista vuotta putkeen 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Strategiakauden lähtötilanteeseen verrattuna on mediaesiintymisissä kasvua +45 % (TV +80 %, Press + 22 % ja Web +16 %).
”Positiivinen vire on monen tekijän summa. Meillä on lajina rakenteet ja toiminta kunnossa lähtien seuratoiminnasta ulottuen huipputennikseen; toki kehitettävää aina löytyy ja kehittymisen polku ei ikinä lopu. Markkinointiviestinnän näkökulmasta olemme onnistuneet olemaan systemaattisia, suunnitelmallisia ja reagointikykyisiä niin oman sisällöntuotannon kuin mediatyön näkökulmista. Lajimarkkinointi on jatkuvaa työtä ja alati tulee olla valmis kehittymään, nähtävästi olemme onnistuneet tässä työssä ja toivottavasti myös tulevaisuudessakin”, kommentoi viestintä- ja markkinointipäällikkö Jarno Tiusanen.
Jaa:
