Virtanen kaksinpelin ykköspelaajana Manchesteriin – ”Kultainen yhteishenki ja luotto toisiimme”
7.9.2024 | 06:00 | Ennakot
”Urheilu on kovaa.”
Näin toteaa Otto Virtanen viimeisimmästä vuodestaan ammattilaiskiertueella. Tänä vuonna suomalaispelaaja onnistui viimeistään tekemään läpimurtonsa grand slam -tasolle, kun hän pelasi Ranskan avointen, Wimbledonin ja US Openin pääsarjoissa, joista kahdessa jälkimmäisessä eteni aina toiselle kierrokselle asti.
”Viime vuonna karsin ensimmäistä kertaa läpi US Openissa. Siitä sai paljon kokemusta ja jäi nälkää tähän vuoteen”, muisteli Virtanen.
Kyseisessä turnauksessa suomalaisässä haastoi myös avauskierroksella Suomen tulevan Davis Cup -vastustajan Argentiinan Tomas Martin Etcheverryn viiden erän koitokseen. Myös tänä vuonna on kahteen kertaan Virtanen taipunut viiden erän ottelussa, ottelut ovat olleet erityyppisiä; Ranskassa avauskierroksella Filip Misolicille 2-0 eräjohdosta ja Wimbledonissa suurena altavastaajana toisella kierroksella Tommy Paulille.
”Ranskan tapahtumat varsinkin olivat iso oppi, niin kenttätapahtumien kuin sen jälkeisten keskusteluiden johdosta. Se oppi mahdollisti ison askeleen uran suhteen; asioita loksahti paikalleen ja se näkyi Wimbledonissa ja US Openissa..”
Tenniskenttien laidoilta kuultu keskustelu on linjannut Virtasen avauskierroksen voittoja Wimbledonissa (Max Purcell 6-3, 6-2, 6-2) ja US Openissa (Quentin Halys 6-3, 6-3, 6-7(4), 6-2) tämän uran parhaimmiksi grand slam -peleiksi. Kumpi tuntui paremmalta?
”Purcell voitto tuntui nimenomaan paremmalta. Ihan puhtaasti sen oman tunteen kentällä ja lyöntieni suhteen. Mutta jälkeenpäin tiimini kanssa, kun katsoimme tilastoja ja peliäni, niin Halysin voitto oli jopa parempi peli. Siinä ottelussa en mielestäni syöttänyt niin hyvin kuin pystyisin, mutta syötön jälkeiset lyönnit olivat korkealla tasolla.”
Halysia vastaan Virtanen voitti omista ykkössyötöistään peräti 86 % ja ei kohdannut kuin kaksi murtopalloa, ja nekin avauserän alussa. Yhteensä Virtanen tykitti 57 läpilyöntiä ja ajautui vain 13 helppoon virheeseen.
”Erityisesti tuo läpilyöntien määrä versus virheet oli tosi hyvä.”
Virtanen on uudessa tilanteessa, kun Suomi pelaa toistamiseen Davis Cup Finalsin, eli MM-kisojen, alkulohkovaiheessa 10.-15.9. Manchesterissa. Emil Ruusuvuori jäi loppuvuoden tauolle ylikuormituksesta johtuen, mikä tarkoittaa Virtasen harteille asetettavan ykköspelaajan viittaa. Sitä samaa viittaa hän kantoi myös viime marraskuussa Málagassa Kanadaa vastaan; voittoisasti. Virtasen lisäksi Suomen joukkueessa ovat Harri Heliövaara, Patrik Niklas-Salminen, Eero Vasa ja Patrick Kaukovalta sekä kapteeni Jarkko Nieminen.
”Meille on tärkeää pitää joukkueena hyvä fiilis ja sama asenne kuin aina ennenkin. Luotamme toisiimme ja aina lähdemme pelaamaan parastamme, ihan sama keitä meillä on vastassa. Olemme vuosien aikana näyttäneet, että vaikka meillä on muutoksia kokoonpanossa tai vaikka pelaaja ei olisi 100 % kunnossa, niin saamme puristettua joukkueena sen päivän 100 % suorituksen.”
Viime vuonna Virtasen sensaatiomaiset otteet Splitissä olivat isossa roolissa viemässä Suomea kahdeksan parhaan maan joukkoon. Tuolloin Virtanen kukisti Botic van de Zandschulpin, Dino Prizmicin ja Mackenzie McDonaldin.
Kuitenkaan sitä ei käy kiistäminen, että Suomi näyttäisi olevan nyt iso altavastaaja jokaisessa ottelussaan. Mikä on Suomen vahvuus?
”Kultainen yhteishenki ja luotto toisiimme.”
Davis Cupin jälkeen koittaa jälleen arki ammattilaiskiertueella. Virtanen kertoo suuntaavansa Aasian suunnalle isojen ATP-turnauksien karsintoihin: ensin joko Tokion tai Pekingin ATP500 ja sen jälkeen Shanghain Masters.
”Kulunut vuosi on näyttänyt ja antanut uskoa, että pystyn haastamaan maailman parhaita ja myös voittamaan kovia pelaajia. Pelitasoni korkealla pitämisen suhteen viikosta toiseen ja siten paikan ATP-kiertueella saavuttamiseksi, on edelleen tehtävä kovasti töitä.”
Jaa:
